Paikalla ei ole tv-kameroita, ei painituomaria, ei edes painimattoa. Mutta tänä heinäkuun toiseksi viimeisenä iltana ratkeaa painija Jarkko Ala-Huikun menestys Pekingin olympialaisissa.
Kysykää vaikka Annemari Mattilalta.
-Kyllä Jarkko tuo mitalin. Takatukassa on se taika, sitä ei saa ajaa pois, Mattila selittää kyniessään Ala-Huikun harjaksia painijan kuuman asunnon olohuoneessa.
Tuohon on paha väittää vastaan. Ala-Huikku on kuin Vanhan testamentin voimamies Simson, joka repi leijonankin kappaleiksi paljain käsin. Simson kuitenkin menetti voimansa kauniin Delilan saksittua hänen hiuksensa.
Mattila on tehnyt Ala-Huikulle taikakampauksen neljä kertaa ja säästänyt joka kerta takatukan. Tuloksena on ollut SM-kulta, EM-pronssi, olympiapaikka ja EM-kulta.
-Annemari tulee silloin, kun on tiukka paikka, Ala-Huikku selittää.
Nyt jos koskaan on tiukka paikka. Tiistaina olympiamatolle astuva Ala-Huikku on ainoa suomalainen ruttukorva Pekingin olympialaisissa, eikä häntä tyydytä muu kuin mitali.
-Nyt on katkolla tää tukkamalli. Jos ei tuu menestystä, täytyy vaihtaa, Ala-Huikku selittää.
Ala-Huikun itsensä suunnittelemassa mallissa sivut on kynitty lähes kaljuiksi, mutta päällä ja takana tukka saa rehottaa. Ja takatukkaan koskeminen on ankarasti kielletty, muuten menestystaika voi raueta.
-Jarkko on vissiin vähän taikauskoinen, Mattila nauraa.
Mattila on Ala-Huikun tavoin kotoisin Ilmajoelta ja asuu Lahdessa. Hän on myös painisukua: velimies Teemu voitti viisi vuotta sitten SM-kultaa 55-kiloisissa.
Euroja vai prosentteja?
Ala-Huikun kampaus herätti huomiota myös huhtikuussa Tampereen EM-paineissa. Helsingin Sanomien toimittaja nimittäin kysyi painien tauottua, että onko tuore EM-voittaja huolissaan erikoisesta, sivuilta alkavasta kaljuuntumisestaan.
-Siis mitä? Se on mun hoviparturin työtä, se tekee mulle aina kisakampauksen. Hesari kirjoitti kerran, että mulla on tukka väärinpäin, Ala-Huikku vastasi.
Tapaus huvittaa Ala-Huikkua edelleen.
-Mä olin ekaks, että mitä se kysyi, kun en oikein kuullutkaan. Mun ongelma on just se, että sivuilta kasvaa nopiaan ja ihan suoraan sivulle, Ala-Huikku naureskelee ja nousee välillä peilailemaan Mattilan kädenjälkeä.
-Hei nyt pitää olla lyhyempi. Täähän on jo tuuhia 12. päivä. Sen pitää olla niin lyhyt, ettei saa kiinni, painija sanoo kokeillessaan sivuhiuksiaan.
-Mä otan koneen mukaan Pekingiin, mä voin sitten siellä sipaista, lupaa Ala-Huikun valmentaja Juha Lappalainen, joka odottaa omaa vuoroaan Mattilan käsittelyyn.
Taikakampauksen taksa on tähän asti ollut kympin. Televisiossa pyörivä Urheiluruutu kertoo kuitenkin, että Olympiakomitea maksaa kultamitalista 20000, hopeasta 10000 ja pronssista 5000 euroa. Mutta saako menestyksen varmistava parturi bonusta mitalista?
-Kymppi se on ollut aina. Onko se nyt euroa vai prosenttia? Ala-Huikku virnistelee ja häviää makuuhuoneeseen. Sieltä hän palaa kädessään taitettu kaksikymppinen.
-Ettet sitten vaadi bonusta, Ala-Huikku sanoo ja antaa rahat Mattilalle.
STT-RAIKO HÃYRINEN