Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Jär­jes­tö­leik­kauk­set kä­vi­si­vät liian kal­liik­si

Valtiovarainministeri Riikka Purra on esittänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta-avustuksiin. Aiempiin vähennyksiin lisättynä hallitus vähentäisi rahoitusta yli 60 prosenttia hallituskaudellaan. Rahoitus siirrettiin valtion budjettiin vuonna 2025, kun avustukset irrotettiin rahapelituotoista.

Purra totesi, ettei sosiaaliturvasta tule leikata. Esitys on ristiriitainen, sillä järjestöt ovat olennainen osa sosiaalihuoltoa ja -turvaa: ne tarjoavat palveluja, tukea ja vapaaehtoistoimintaa, joilla ehkäistään ongelmia ja autetaan heikommassa asemassa olevia. Lisäksi ne välittävät kokemustietoa viranhaltijoille, päätöksentekijöille ja medialle, jotta lainsäädäntö ja palvelut saadaan paremmiksi.

Leikkaukset lisäisivät väistämättä julkisen sektorin kustannuksia. Järjestöt reagoivat nopeasti, toimivat siellä missä markkinoita ei ole ja tekevät monella alalla työnsä erittäin edullisesti toimimalla ennakoivasti ja yhdistämällä työhön vapaaehtoispanosta. Jos tämä toiminta hiipuu, palvelut jäisivät julkisen vastattaviksi ja kustannukset kasvaisivat.

Järjestöjen toiminta on erittäin kustannustehokasta: esimerkiksi oma järjestöni auttaa vuosittain yli 10 000 ihmistä ja neuvoo sähköisesti lähes puolta miljoonaa suomalaista vain noin 20 työntekijän voimin.

Vuonna 2024 koko vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnalliseksi arvoksi arvioitiin 3,2 miljardia euroa, vaikka avustuksiin käytetään vain satoja miljoonia. Toiminnan hyötyarvo on helppo laskea.

Leikkausten seurauksena yhteiskunnan toimivuus heikkenisi ja veronmaksajien lasku kasvaisi. Hyvinvointialueiden johtajat ovat todenneet saman omassa kannanotossaan. Leikkaukset on peruttava tai kalliiksi tulee.

Juha A. Pantzar

Takuusäätiön toimitusjohtaja