EU:n turvallisuuspolitiikan muutokset eivät vie Suomea Nato:n jäseneksi, jos emme itse niin halua, ex-ulkomaankauppaministeri, kansanedustaja Jari Vilén (kok.) linjaa nettikolumnissaan.
Jos Suomi päättää osallistua EU:n syntyviin turvallisuusytimiin, ei seurauksena ole Nato-jäsenyys vaan entistä tiiviimpi liittoutuminen EU:hun.
Vilénin mukaan Suomen on syytä pitää edelleen voimassa oma Nato-optionsa myös tulevien vuosien turvallisuuspoliittisissa valinnoissa. Hän painottaa, että ajankohtaisin kysymys koskee ratkaisujamme EU:n tuleviin turvallisuuspoliittisiin esityksiin.
Vilénin mielestä Suomen linjavalinnat ovat edessä heti sen jälkeen, kun tiedossa on, miten EU:n turvallisuusrakenteet tulevat muuttumaan. Hän ei allekirjoita ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arvioita, että Suomi voisi viivyttää omia linjaratkaisujaan uuden sopimuksen voimaantuloon eli vuoteen 2006 tai 2007. Suomen EU-politiikan linjavalintojen ja uuden turvallisuuspoliittisen perusratkaisun takaraja on syksy 2004.
Vilénin mukaan käydyt hvk-neuvottelut ovat jo nyt osoittaneet, että EU:ssa on olemassa poliittinen tilaus ja valmius entistä pidemmälle meneville turvallisuuspoliittisille ratkaisuille.
Suomi ei tule olemaan valtio, joka estäisi tai pysäyttäisi veto-oikeudellaan tämän kehityksen etenemisen. Suomi sopeutuu, kuten niin usein ennenkin, niihin muutoksiin joita ympärillämme tapahtuu.
Hän arvelee, että EU:n tuleva voimavaraydin tulee syntymään pitkälti Suomenkin hallituksen ajamassa avoimessa muodossa.