Monen kotoa löytyy erillinen astia biojätteelle, mutta harvempi tutkailee ruuantähteiden elämää yhtä tarkasti kuin bokashiharrastaja, tutummin bokashaaja.

Oulun yliopiston yhteiskuntatieteelliseen ja humanistiseen ympäristötutkimukseen erikoistunut tutkijatohtori Veera Kinnunen tutustui bokashina tunnettuun biojätteen fermentointikäsittelyyn ensi kertaa tutkimustyönsä kautta vuonna 2016. Ilmiöstä kiinnostuneena hän aloitti itse bokashaamisen samana vuonna ja on tehnyt sitä kotonaan siitä lähtien.

– Bokashi on kompostimenetelmänä erityinen, koska jätteet tuodaan siinä kodin hoivan piiriin, osaksi asumista. [Bokashaajalle] Tulee tietoisuus yhteistyöstä pieneliöiden kanssa, Kinnunen kuvailee.

– Mikrobeja on toki kotonakin kaikkialla, mutta bokashissa pieneliöiden läsnäolosta tulee positiivisella tavalla tietoiseksi. Sinällään menetelmä on lähempänä vaikka kombuchan tekoa tai hapanleivontaa. Jatkuvan uteliaan puuhastelun kautta ollaan tekemisissä jonkin elävän kanssa.

Mikrobeja ja kompostia, mistä siis on kysymys?

Alun perin japanilaislähtöisen bokashin ensimmäisessä vaiheessa ruokajäte paloitellaan käymisastiaan, joka on yksinkertaisimmillaan kotoa löytyvä sopiva muoviastia, tyypillisemmin kuitenkin ämpäri.