Sirkus: Kahden lapsen äiti sai syk­syl­lä puhelun ja päätti karata sir­kuk­sen matkaan

Oulu: Ro­tuaa­rin palloa vaivaa mys­ti­nen vika, jota sel­vi­te­tään edel­leen

Luitko jo tämän: Suun­nis­tus­ki­sa sai uuden kään­teen, kun Mu­hok­sen met­säs­tä löytyi Kel­los­ta ka­don­nut nainen

Mainos: Markkinointitoimisto Kolmas Polvi etsii markkinoinnin asiantuntijaa - tutustu ja hae tästä

Jä­nis­rut­toa il­men­nyt Suo­mes­sa run­saas­ti elo­kuus­sa

Jänisruttoa todetaan useimmiten jäniseläimissä, metsäjäniksissä ja rusakoissa.
Jänisruttoa todetaan useimmiten jäniseläimissä, metsäjäniksissä ja rusakoissa.
Kuva: Anssi Jokiranta

Ruokavirasto on elokuussa 2020 todennut tutkimuksissaan runsaasti jänisruttoa rusakoissa ja metsäjäniksissä. Tapauksia on todettu myös Oulun alueella.

Ruttoon kuolleessa jäniksessä ei ole bakteerista johtuvia ulospäin näkyviä tunnistettavia muutoksia, vaan tauti täytyy varmistaa laboratoriotutkimuksella.

Ruokavirasto muistuttaa, että jänisrutolta voi yrittää välttyä loppukesällä suojautumalla vertaimeviltä hyönteisiltä. Kuolleisiin jäniksiin ei pidä koskea paljain käsin, ja muutenkin tulee välttää niiden turhaa käsittelyä. Ruokavirasto tutkii kansalaisten lähettämiä tuoreita, kokonaisia jäniksiä jänisruton ja muiden tautien varalta.

Jänisrutto on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama tauti, joka voi tarttua paitsi moniin eläinlajeihin myös ihmisiin. Nimensä mukaisesti jänisruttoa todetaan useimmiten jäniseläimissä, metsäjäniksissä ja rusakoissa.

Ihmiseen jänisruttobakteeri voi tarttua vertaimevien hyönteisten välityksellä, hengityksen kautta, limakalvojen ja haavojen kautta tai tautiin kuolleen eläimen saastuttamassa juomavedessä. Jänisrutto aiheuttaa ihmisellä tyypillisesti korkeaa kuumetta ja imusolmukkeiden tulehdusta.

Tapauksia on havaittu Oulun lisäksi myös Kouvolan, Kotkan ja Haminan seuduilla Kaakkois-Suomessa sekä Keski-Suomessa. Yksi rusakkotapaus on todettu myös Satakunnassa.