Joulukuun 22. päivä Ranskan Guayanalta laukaistava James Webb -avaruusteleskooppi on historian kallein teleskooppi. Tämä Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan sekä Euroopan ja Kanadan avaruusjärjestöjen yhteisprojekti on ollut kehitteillä vuodesta 1996, ja sen kokonaishinnaksi on arvioitu lopulta tulevan noin 8,8 miljardia euroa.
Alun perin James Webb -projektin kulujen arvioitiin olevan yhden miljardin luokkaa, joten miksi jatkuvista myöhästymisistä ja kulujen noususta kärsinyt projekti vietiin loppuun asti?
Mitä hyötyä tästä avaruusteleskoopista lopulta on? Eikö näitä miljardeja olisi voinut käyttää johonkin järkevämpään, joka auttaa ihmisiä täällä maan päällä?
Avaruuden tutkimuksen hyödyt tavalliselle ihmiselolle eivät ole välttämättä suoraan nähtävissä tai ennalta arvattavissa. Esimerkiksi CFC-yhdisteistä johtuva otsonikato löydettiin ilmiönä ensi kertaa naapuriplaneettamme Venuksen ilmakehää tutkivien tavallisten yliopistotutkijoiden Sherwood Rowlandin ja Mario Molinan työn ansiosta. Otsonikerroksen katoaminen uhkaa tapahtuessaan tuhota elämän planeetaltamme, joten lienee luettava avaruustutkimukselle suureksi ansioksi, että ongelma yleensä huomattiin ja että siihen pystyttiin reagoimaan.
Avaruustutkimukseen käytetty raha on myös maksanut itsensä takaisin erilaisina innovaatioina, joita ei olisi tehty ilman tutkimuksen suoria tai epäsuoria löydöksiä.
Mitä James Webb -teleskooppi tulee tekemään, ja miksi avaruudessa? Eikö teleskooppia olisi halvempaa rakentaa maan päälle? Avaruusteleskoopit ovat tarkkailutyössä ylivertaisia maan päällä sijaitseviin teleskooppeihin verrattuna. Maan päällä muun muassa ilmakehä ja erilaiset ja pienhiukkaset käytännössä tekevät mahdottomiksi yhtä hyvien havaintojen tekemisen.