James Bond -filmien kiehtova lisä ovat olleet ihmeelliset vermeet, joita tekniikkavelho Q ideoi superagentin käyttöön. 007-seikkailuissa on voinut kummastella muun ohella myrkkykenkiä, raketteja ampuvia savukkeita, sirkkelirannekelloa sekä - tietenkin ja ennen muuta - erikoisautoja.
Tekniikan raju kehitys on johtanut siihen, että eilispäivän mahdoton keksintö alkaa olla nyt todellisuutta. Tämän joutui huomaamaan myös Raymond Benson, kun hän kirjoitti uusia James Bond -kirjoja 2000-luvun taitteessa.
- Eräs Jaguar-autojen pääsuunnittelijoista teki Bond-ajokkia varten ehdotuksia, jotka saivat minut huutamaan "Jotain rajaa! Ei voi olla!" Hän pysyi kannassaan, että ideat olivat toteutettavissa - jos ei tänään, ainakin tulevaisuudessa.
Niinpä Bond-tarinaan päätyi esimerkiksi auton lentävä "tiedustelulaite".
- Jaguarin suunnittelija vakuutti, että heillä oli sellainen jo ihan oikeasti suunnitteilla, Benson kertoo.
Agentti 007 -leffojen ihmevempaimiin perehdyttää tuore kirjasuomennos James Bondin pelit ja vehkeet (Edita). Lois H. Gresh ja Robert Weinberg selvittävät opuksessaan, ovatko Q:n keksinnöt mahdottomia vai voisivatko ne oikeasti toimia.
Mikä tahansa voi olla sala-ase
Kun 007 saapuu filmeissä perehtymään Q:n luomuksiin, tämä tapaa varoittaa "mitä tahansa teetkin, älä koske tuohon". Salainen ase voi olla kätketty aivan mihin hyvänsä. Ei ihme, että Pierce Brosnanin esittämä Bond menee halpaan, kun hän alkaa Q:n laboratoriossa käpälöidä näkemäänsä patonkia.
- Älä koske siihen! Se on minun lounaani! pöyristynyt Q älähtää.
Mielenkiintoista on sekin, että osa Bond-laitteista oli täyttä totta jo niiden ilmaantuessa 007-leffaan. 1950- ja 1960-luvuilla vakoojat käyttivät monia vekottimia, joita Q järjesti Bondille.
Esimerkiksi savukkeensytyttimeen kätketty kamera kehitettiin tuolloin Japanissa ja se oli Yhdysvaltain tiedustelupalvelun käytössä. Solmiokamera oli puolestaan vastapuolen KGB:n välinelistalla, samoin huulipuna-ase, jossa oli 4,5 millimetrin ammus.
Missä Q nyt luuraa?
Uusimmat kaksi 007-elokuvaa ovat olleet sävyltään aiempaa vakavampia. Moni Bond-fani on pettynyt siitä, että Q ja hänen laitteensa loistavat poissaolollaan uunituoreella Quantum of Solace -filmillä.
- Minusta vain tuntui, että elämässämme on nykyisin niin paljon teknisiä vempaimia, on ohjaaja Marc Forster perustellut linjaustaan.
Miten nykyinen Bond (Daniel Craig) toimii, kun hän haluaa jäljittää takaa-ajamansa roistot? Hän soittaa numeroon, joka jäljittää satelliitin avulla pahiksen kännykän sijainnin. Tässä ei ole enää mitään mystistä saati teknisesti uskomatonta.
Q:n kummallisuuksien ystävät eivät varmaankaan pane pahakseen, että Forster on ilmoittanut jättävänsä Bond-filminsä tähän yhteen. Roald Dahl todisti käsikirjoittamassaan elokuvassa (Elät vain kahdesti, 1967), miten outo mielikuvitus sopii Bond-filmisaagaan. 007 esimerkiksi hengittää hapesta valmistetulla puvulla, kun hänet valehaudataan meren pohjaan.
- En oikeastaan välittänyt siitä, oliko tuo mahdollista vai ei, ihailee myöhempi Bond-kirjailija Raymond Benson.