"Jos ihminen astuu suomalaisten asettamaan jalkaväkimiinaan ja lentää taivaan tuuliin, niin se on ihan oikein. Valtakunnan rajan luvatta ylittävä ei ole ystävä, vaan pahoja mielessään hautova vihollinen."
Sanat ovat Arto Paasilinnan, joka oli vieraanamme Muhoksella kesällä 2002. Harva tiennee, että Arton – militaristin ja pasifistin – alokasaikana armeijan leivissä suunnittelema maamiina oli kauan aikaa Suomen armeijan käytössä.
Arto palveli Oulussa pioneerikomppaniassa vuonna 1959. Siellä hän alkoi kehitellä pioneeriaselajiin uusia, pätevämpiä aseita. Merkittävin niistä oli jalkaväkimiina. Arton keksintö on jalkaväkimiinan ja hyppyheikin välimuoto. Se on monitoimimiina, jonka merkittävin ominaisuus on, että sitä ei voi purkaa kuin räjäyttämällä, niin kiero ja ilkeä on sen mekanismi. Miinasta on seikkaperäinen selonteko kirjassa Lentojätkä, Arto Paasilinnan elämä.
Miinakiellon kannattajien mielestä miinoilla ei ole ohjuskaudella mitään merkitystä. Mielestäni on! Ne parantavat puolustuskykyämme jo pelkästään siksi, että ne aiheuttavat miinakauhua. Korostettakoon, että miina on puolustus- eikä hyökkäysase.
Turvallisuustilanne nykyään on erilainen verrattuna miinakiellon ratifioinnin aikoihin vuonna 2012. Kai Suomella pitäisi olla tarvittaessa oikeus puolustaa itsenäisyyttään parhaaksi katsomallaan tavalla. Huomionarvoista on, että miinat nousivat vakavaan keskusteluun vasta Venäjän hyökättyä Ukrainan kimppuun.
Presidentti Tarja Halosen mielestä Ottawan sopimuksen purkaminen aiheuttaisi suurta haittaa Suomen kansainväliselle maineelle. Se huolettaa häntä enemmän kuin Suomelle koituva turvallisuusvaje.
Halonen puolustelee maamiinakieltoa sillä, että yli 160 valtiota on allekirjoittanut sopimuksen. Maapallon karttaa katselemalla presidentti voisi huomata, että van harvalla maalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
Naapurimaista Baltian maat ja Puola ovat jo vetäytymässä Ottawan sopimuksesta. Onneksemme myös Suomen kansasta 54 prosenttia kannattaa irtautumista sopimuksesta. Sitä meidän kannattaisi juhlia terveen järjen voittona utopiasta.
Tätä kirjoittaessani radion Ykkösaamussa – muutoin arvostamani – sotatieteiden tohtori vaatii "enemmän keskustelua ja lisää tutkittua tietoa." Ihmetellä täytyy miksiköhän Ukrainan kohtalo ei riitä. Jopa antiikin aikainen jänis ymmärsi uhkaavan tilanteen toteamalla "jäljet pelottavat".
Jatkosodassa hyökkääjän yksiselitteinen tavoite oli vallata koko Suomi. Noina kriittisinä hetkinä kenellekään ei tullut mieleenkään vaatia "tutkittua tietoa". Eikä pelätä mahdollista kansainvälistä mainehaittaa Suomelle. Nyt itsestämme riippuu kumman vaihtoehdon me valitsemme: mainehaitan vai valmistautumisen oman maamme puolustamiseen jo ennakkoon.
Arto tiesi mitä tehdä näyttäen jälkipolville suunnan. Suunnitteli mainion maamiinan puolustusvoimain ja koko Suomen parhaaksi.
Benjam Myllyselkä
reservin luutnantti, Muhos