Puolustusvoimain komentajan Janne Jaakkolan lausunto viime viikonloppuna läväytti kerralla portit auki keskustelulle jalkaväkimiinojen paluusta osaksi Suomen puolustusta. Suomi luopui kyseisistä miinoista vuonna 2012 liittyessään niin sanottuun Ottawan sopimukseen.
Tarkemmin sanottuna Jaakkola peräsi MTV3:n haastattelussa keskustelua uuden teknologian tuomista hyödyistä Suomen puolustukselle. Uudet jalkaväkimiinat ovat Jaakkolan mukaan yksi vaihtoehdoista.
Hänen mukaansa venäläisen jalkaväen "massamainen käyttö" Ukrainassa on luonut uuden näkymän siitä, millä tavalla myös Suomen pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön.
Jaakkola korosti, että mahdollinen irtautuminen Ottawan miinasopimuksesta kuuluu poliitikoille. Hän kuitenkin muistutti, että sopimukseen liittyminen vuonna 2012 kuvasti sitä maailmanaikaa: "Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen."
Se että Venäjä on Ukrainassa alkanut suosia perinteisen jalkaväen käyttöä hyökkäyksissä, on myös syy siihen, miksi presidentti Joe Biden antoi viime viikolla luvan toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja.
Ottawa-päätöstä ajoivat meillä vahvasti etenkin presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja. Vuoden 2011 eduskuntaäänestyksessä sopimus sai kuitenkin esimerkiksi myös kokoomuksen tuen.
Mukaan menon perusteluna käytettiin muun muassa sitä, millaista rujoa jälkeä maamiinat aiheuttavat kehitysmaissa vielä pitkään sotien päättymisen jälkeen. Samoin arvioitiin, että miinojensa takia Suomi näyttäytyi kansainvälisissä yhteyksissä oudossa valossa.
Venäjän aggressiivisuuden kasvu ja viimeistään hyökkäys Ukrainaan ovat jo aiemmin saaneet monet katumapäälle. Esimerkiksi kokoomus otti jo vuoden 2014 puoluekokouksessaan kannan, jonka mukaan sopimuksesta pitää irtautua.
Myös näkemykset siitä, onko Suomi pystynyt tehokkaasti korvaamaan miinat, ovat menneet asiantuntijoilla ristiin. Se, että puolustusvoimien johto pitää jalkaväkimiinoja tärkeinä, viittaa siihen, että täysi korvaavuus on saavuttamatta. Suomen kohdalla kyse on tietysti siitä, miten pystymme suojaamaan itärajamme.
Maanantaina pääministeri Petteri Orpo kertoi MTV3:llä, että keskustelua jalkaväkimiinoista on syytä käydä ensi keväänä puolustusselontekoa käsiteltäessä. Valmiutta miinakysymyksen uudelleenarviointiin on myös oppositiossa. Perussuomalaiset ovat vastustaneet Ottawaa koko ajan.
Olennaista keskustelussa on muistaa, että Suomi käyttää miinoja vain puolustukseen, eikä miinoja kylvetä holtittomasti maastoon. Uudet jalkaväkimiinat ovat myös kehittyneempiä kuin takavuosina, sillä niiden toiminta-ajan voi rajata muutamista päivistä muutamiin kuukausiin.
Osa miinojen tehovaikusta on pelote, joka lamauttaa hyökkääjän etenemisintoa. Rauhanaseita eivät jalkaväkimiinatkaan silti ole. Mutta jos kalliin ja hyvän aseen oheen on tarjota halpa ja hyvä, niin arkijärki kehottaa pitämään myös jälkimmäiset arsenaalissa.