Puolustusvoimissa aloitellaan vähitellen jalkaväkimiinojen koulutusta henkilöstölle ja varusmiehille. Vielä tänä vuonna koulutus keskittyy viuhkapanokseen, jota on käytetty Ottawan miinakieltosopimuksen puitteissa taistelijan laukaisemana versiona.
Tammikuussa konkreettisesti voimaan tulleen Suomen sopimuksesta irtautumisen jälkeen viuhkapanokseen voidaan nyt myös asentaa ansalanka, joka laukaisee aseen miinan tapaan. Kaikki alokkaat pääsevät tekemään tuttavuutta tähän käyttömuotoon ensi kesän saapumiserästä alkaen.
– Aika yksinkertainen käyttää. Ansalanka laukesi heti ensimmäisellä kerralla, vakuuttaa viuhkapanoksen taistelijaparinsa kanssa juuri asentanut alikersantti Marius Koskela.
Ansalankaan kävelevät hyökkääjät saavat vastaansa vajaan tuhannen metallihaulin ryöpyn. Koskelan mukaan ansalangan, räjähtävän tulilangan ja itse viuhkapanoksen kokonaisuus pitäisi saada asennettua noin vartissa.
Pakkaslunta vasten ansalanka näkyy selvästi. Oikeassa käytössä se pitäisi kätkeä lumen tai kesällä aluskasvillisuuden sekaan.
– Meillä ei ole vieläkään valkoista ansalankaa olemassa, harmitteli Maavoimien pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen Kainuun prikaatissa tiistaina järjestetyssä mediapäivässä.
Yksi osa suorituskykyjen kokonaisuudessa
Ottawan sopimukseen liittymisen myötä Suomi poisti käytöstä ja tuhosi vanhat sakara- ja putkimiinat. Niihin ei ole tarkoitus palata, mutta periaatteena pysyy Mikkosen mukaan se, että miinat ovat edullisia, helppoja käyttää ja että niitä on paljon.
Mikkonen toivoo, että modernimmat jalkaväkimiinat saataisiin tuotantoon ja sen jälkeen koulutuskäyttöön vuoden 2027 loppupuolella.
– Meillä ei ole valmista tuotetta, mitä tilata, mutta nopeuteen pyritään – ehkä normaalia hanketta vähän nopeampaan rytmiin, Mikkonen sanoo.
Mistään ihmeaseesta jalkaväkimiinojen palautumisessa käyttöön ei Mikkosen mukaan ole kyse, vaan yhdestä täydentävästä osasta suorituskykyjen kokonaisuudessa.
– Se on asevelvollisuusarmeijalle yksinkertainen ja kustannustehokas ase. Ukrainassa on nähty, että niin jalkaväki- kuin panssarimiinoilla on vielä paikkansa taistelukentällä, Mikkonen sanoi.
Jalkaväkimiinoilla – kuten miinoilla yleensä – on tarkoitus estää tai hidastaa vihollisen etenemistä mutta myös suojata omia joukkoja ja kohteita.
– Jalkaväkimiinat ovat myös puolustajan turvaksi, ei pelkästään vihollisen surmaksi, Mikkonen tiivistää.
Kympeistä ehkä pariin sataan
Prosessi uusien taistelu- ja koulutuskäyttöön hankittavien miinojen valmistajan löytämiseksi on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on löytää valmistaja tai valmistajat huoltovarmuuden nimissä kotimaasta.
Kysyttäessä mittakaavasta Mikkonen mainitsee jonkinlaiseksi vertailukohdaksi sen, että ennen Ottawan sopimuksesta irtautumista Suomella oli noin miljoona jalkaväkimiinaa.
– Varmasti valmistamme niitä tietyn määrän varastoon, että ne ovat tarvittaessa nopeasti käytettävissä. Mutta on yhtä lailla tärkeää, että kotimaassa yritykset pystyisivät sitten valmistamaan niitä, kun niitä tarvitaan lisää, Mikkonen sanoo.
Jalkaväkimiinojen palautuksen hinnan sanelee valmistettava määrä ja yksikkökustannukset, joista ei vielä ole tarkkaa tietoa.
– Halvimmillaan tuollainen teollisesti Suomessa valmistettu jalkaväkimiina voi olla muutama kymmenen euroa, mutta jos sitten lisää vähän ominaisuuksia – vaikkei mitään high techiä –, niin se voi olla parisataa euroa tai vähän enemmänkin, Mikkonen kuvaili.
Jokaisen taistelijan perusaseeksi
Vaikka vanhat sakara- ja putkimiinat eivät tee paluuta, niin siten Puolustusvoimat palaa entiseen, että jalkaväkimiinoista on tarkoitus antaa aiempaan tapaan koulutus jokaiselle taistelijalle perusaseeksi telamiinan, kertasingon tai rynnäkkökiväärin tapaan.
Myös miinan perusosat pysyvät Mikkosen mukaan samana: mekaaninen sytytin, räjähdysaine ja sirpaloituva kuori. Toki mahdollinen tuotekehitys otetaan huomioon.
Myöhemmässä vaiheessa voi olla Mikkosen mukaan tilaa myös jonkinlaisille älymiinaratkaisuille.
Mediatilaisuus miinoista keräsi Kajaanin pakkaseen toimittajia myös muun muassa Ranskasta, Italiasta ja Ruotsista. Mikkonen muistutti yleisöä siitä, että Puolustusvoimilla on valmius raivata omat miinoitteensa, jotka myös dokumentoidaan ja merkitään asianmukaisesti. Eikä miinoittaminen ala, ennen kuin maa on poikkeustilassa ja hallitus on antanut asiaankuuluvan käskyn.
– Mutta toivottavasti se tapahtuu useita kuukausia ennen kuin taistelu alkaa, Mikkonen lisäsi.
Oikaisu 3.2.2026 kello 17.24. Otsikossa kerrottiin ensin, että ansalangan käyttö alkaa ensi kesänä. Todellisuudessa koulutus ansalangan käyttöön alkaa heti.
