Viikonloppu koittaa. Edessä on matka Helsinkiin. Lähden omalla autolla ajoissa kentälle, sillä olen sopinut netin kautta ottavani kimppakyytiin pari muutakin ihmistä. Takapenkillä on myös paketti. Tienaan pikkurahaa toimittamalla muiden paketteja perille. Kotiin jäävästä koirasta ei tarvitse välittää. Se on hyvässä hoidossa, aikapankkipalvelusta löytyi hyvä hoitaja. Helsingissä olen vuokrannut yksityisen auton matkantekoon ja yöni nukun keskustassa yksityisessä asunnossa. Kaiken hoidin kätevästi netissä. Illaksi on sovittu meno. Vaatetus ei ollut ongelma. Vuokrasin netistä upean laukun ja puvun. Yksityinen pakettipalvelu toimitti tavarat majoituspaikkaani.
Tässä kuvitellussa reissussani hyödynnän uutta ilmiötä jakamistaloutta. Nämä kaikki palvelut ovat jo olemassa. Uberia ja Airbnb:tä lukuun ottamatta vieläpä suomalaisia palveluita. Hyödyntämällä yksityisten ihmisten taitoja ja tavaroita en tarvitse taksia, postia, hotellia, kauppoja, autonvuokrausfirmaa, talomiespalveluita tai muita kotipalveluita.
On varsin mielenkiintoista, että sinällään turvattomammaksi ja kasvottomammaksi mennyt maailma on innolla lähtenyt mukaan ilmiöön, joka perustuu täysin luottamukseen. Kun jaat tavaroitasi, rahaasi tai aikaasi jakamispalvelun kautta riittää luottamus toiseen ihmiseen. Luottamuspääoman kasvattaminen tuntemattomien kesken lienee yksi jakamistalouden parhaita hyveitä. Lisäksi ihmiset haluavat säästää tai tienata rahaa, verkostoitua ja joillakin motiivina on halu auttaa toisia. Asiakkaana et kaipaa yritysten luotettavuutta, johon kuuluu myös oikeusturva, kuluttajasuoja ja vastuuvakuutukset.
Jakamistalouteen liittyy olennaisesti kysymys netin kautta toimivista palvelualustoista. Miten varmistamme, että suomalaiset yritykset saavat tasavertaiset mahdollisuudet innovoida ja kehittää uusia palvelualustoja? Nyt yrityksiä löytyy jo yli 40. Jakamistalouden irvikuvahan olisi tilanne, jossa muutama kansainvälinen ”Uberi ja Airbnb” hoitaisivat kaiken. Kilpailua ja kotimaisia vaihtoehtoja tarvitaan myös alustoihin.
Jakamistalous kasvaa nopeasti. Tämä haastaa perinteisen yrittäjyyden. On itsekin uusiuduttava, hyödynnettävä digitalisaatiota ja keksittävä uutta. Erityisesti uusi tilanne vaatii nopeasti tarpeen tarkastella laajasti lainsäädäntömme toimivuutta. Parhaimmillaan ilmiö synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia palveluita. Saadaan kasvua ja työpaikkoja. Pahimmillaan se johtaa epäreiluun kilpailuun ja kaksien markkinoiden syntymiseen. Uhkana on, että velvoitteet ja kustannukset kohdistuvat yksipuolisesti nykyisiin yrittäjiin. Nyt pitää luoda hyvä ja toimiva toimintaympäristö lainsäädännöllisesti. Jakamistalous tulee, toimintaympäristömme ei vielä ole siihen valmis.