Vihapuhe: Lauri Nikula antoi tör­ky­pu­heen virrata vuosia, kunnes mitta tuli täyteen

Ruoka: Ou­lu­lais­ten ba­naa­nit kyp­sy­vät Van­taal­la

Harrastukset: Suo­si­tuil­le ke­ra­miik­ka­kurs­seil­le pääsee Oulussa vain tuu­ril­la

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Jä­kä­lik­kö­jen ku­lu­mi­sen syiden ko­ko­nais­ku­va vie­lä­kin puut­teel­li­nen

Manu Vuontisjärvi kirjoittaa (Kaleva 7.4./Lukijalta) otsikolla ”Jäkälikköjen kulutus vaiettu asia”. Kirjoituksessaan Vuontisjärvi kyseenalaistaa poronhoidon lisäruokintaa pohjoismaissa käsittelevän raportin tuloksia.

Vuontisjärvi esittää, että ”Kun edes tutkimuksessa ei tunnisteta ongelmaksi vuosikymmeniä jatkunutta ylilaidunnusta, on erittäin vaikea päästä sekä taloudellisesti että ekologisesti kestävän kehityksen tielle”. Lisäksi Vuontisjärvi toivoo pidemmän aikavälin tarkastelua jäkälikköjen kunnossa.

Historia. Poronhoidolla on pitkä historia Pohjois-Suomessa. Saamelaiset ovat harjoittaneet poronhoitoa satoja vuosia. Myös suomalaiset ovat harjoittaneet poronhoitoa paljon ennen valtion säätelyn merkittävää vaikutusta.

Kulttuurisesti poronhoidon jatkuvuus onkin tärkeää poronhoitajille, joiden laitumiin kohdistuvat intressit eivät ole vain taloudellisia. Sen sijaan poronhoitajilla on usein koko elämäntapa pelissä laidunten käyttöä koskevissa päätöksissä ja keskusteluissa.

Kokonaiskuva.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.