Maalaispurjealus jähti on tekemässä paluuta Perämeren aalloille. Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön ja Rovaniemen Monitoimikeskuksen yhteistyönä aletaan rakentaa uusvanhaa purjelaivaa koulutus- ja työllistämisprojektina. Aluksen on määrä valmistua kahden vuoden kuluttua.
"Tällaista projektia ei synny ihan joka kulmalla", Meri-Lapin Työhönvalmennus -säätiön toimitusjohtaja Marko Korhonen kehaisee.
Aikanaan bussissa porukalla ideoitu asia on saanut taakseen yhteistyökumppaneita ja perinteitä kunnioittavia osaavia käsiä. Kolmivuotisen projektin kokonaiskustannukset nousevat 1,3 miljoonaan euroon, josta yhteiskunnan ja EU:n rahaa on noin 350 000 euroa. Lopun rahoituksesta hoitavat säätiöt ja yhteistyökumppanit. Finnforest on jo luvannut lahjoittaa rakentamiseen tarvittavan puun.
Projekti työllistää noin vuoden ajaksi 30 pitkäaikaistyötöntä. Ensimmäiset rakentajat aloittavat tulevalla viikolla. Etsinnässä on erityisesti veneenrakennusalasta kiinnostuneita keski-ikäisiä työttömiä. Luvassa on monenlainen kirjo laivanrakennukseen liittyviä töitä.
Alus rakennetaan vanhan perimätiedon mukaisesti. Itse alus tehdään Kemissä, koneistustyöt taas Rovaniemellä. Aluksesta tulee noin 18 metriä pitkä ja 5,30 metriä leveä. Siihen tulee makuupaikat parille kymmenelle hengelle, päiväristeilyille alus vetää kuutisen kymmentä ihmistä.
Korhosen mukaan projektin johtavina arvoina on vanhan kulttuuriperinteen ja merimiestaitojen säilyttäminen. Aluksen kotipaikaksi tulee Kemin sisäsatama ja sitä tullaan käyttämään muun muassa elämysmatkailuun. Jähdin ympärille perustetaan sosiaalinen yritys. Sosiaalisessa yrityksessä vajaa kolmannes työntekijöistä on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.
Jähdin rakentamisen primus motor on olhavalainen veneenrakentaja Leo Tervonen, joka jo muutaman vuosikymmenen on haaveillut jähdin rakentamisesta. "Se on eräänlainen joutsenlauluni ennen eläkkeelle lähtemistä", Tervonen kuvailee.
Asiantuntijana aluksen taustalla on Suomen tunnetuin avomeripursien suunnittelija Eivind Still, jolla on kokemusta myös useista historiallisista aluksista. Perämeren jähti on Stillin mukaan saamassa sekä perinteisiä että moderneja piirteitä. Vesilinjan yläpuolella se on perinteisen jähdin näköinen, mutta veden alle jäävät osat poikkeavat vanhoista esikuvista. Rovi saa lasikuitupinnan.
Jähtiliikenne, talonpoikaispurjehdus, syntyi Perämerellä 1800-luvulla. Jähdeillä kuljetettiin tavaraa aina Tukholmaa ja Pietaria myöten. Ne olivat tukevia, kaksimastoisia aluksia. Kokonaisina niitä ei ole tiettävästi säästynyt yhtään jälkipolville. Jähdin pienoismalli löytyy Kuivaniemen kirkosta ja Iin kotiseutumuseosta. Jähtiliikenne kuihtui höyrylaivojen ja rautatien tulemiseen.
