Kiiminkijoen Niemelänsuvannossa sahattiin jäätä jääpatojen estämiseksi torstaina. Jääurakone sahasi jäätä noin seitsemänsadan metrin matkalta.
"Tämä on etukäteen päätetty varotoimenpide", kertoo sahauksesta vastaava rakennuttamispäällikkö Reino Enbuske Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta (Ely-keskus). Niemelänsuvanto on ollut perinteisesti ongelmallinen paikka, jonne jääpatoja kasautuu. Jäätä sahataan Kiiminkijoella ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen, koska kymmenentuhannen kilon painoisella jääurakoneella ei ole asiaa ohuelle jäälle. Tällä hetkellä Kiiminkijoen jään paksuus on jääurakonetta ajatellen riittävä.
Jään sahaamisen hyötyä tulvien ehkäisemisessä on Enbusken mukaan vaikea arvioida. Mitään haittaa sahaamisesta ei ainakaan ole. Viime viikonloppuna tulvavedet koettelivat Saloa, jossa Uskelanjoki alkoi tulvia, koska jäät kasautuivat kaupungin keskustan siltojen lähelle.
"Jään sahaaminen olisi ehkä auttanut Salossa", Enbuske arvioi. Hän kuitenkin muistuttaa, että tilanteet tulevat eteen nopeasti ja jään sahaaminen pitäisi hoitaa hyvissä ajoin ennen tulvia.
Erityisen lämmin sää toisi tulvat
Tulvien uhkaan vaikuttavat tulevien viikkojen lämpötilat. Jos ilmat lämpenevät paljon, voivat tulvatkin yllättää nopeasti, kertoo insinööri Eero Nuortimo Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta. Jos säät lämpenevät, jokien virtaamat ja vedenkorkeudet kääntyvät Pohjois-Pohjanmaan jokivesistöissä nousuun jo ensi viikolla. Myös normaalia neljänneksen suurempi lumimäärä lisää tulvia. Tulvahuippuihin lumella ei luultavasti ole vaikutusta.
"Tulvahuiput tulevat luultavasti vasta sitten, kun suuri osa lumesta on sulanut", Nuortimo sanoo. Ely-keskuksen arvioiden mukaan tulvahuiput ajoittuvat jokivesistöissä huhtikuun jälkipuolelle. Oulankajoella ja osassa Iijokea pahimmat tulvat saattavat ajoittua vasta toukokuulle.
Nuortimo korostaa, että tilannetta on vaikea arvioida etukäteen kovin tarkasti. Tulvavirtaamien uskotaan kuitenkin jäävän keskimääräisiksi koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Ennen Kiiminkijoelle tuloa jääurakone ehti ahkeroida samalla viikolla kahteen otteeseen. Tiistaina se sahasi Lestijoella jäätä puolen kilometrin ja keskiviikkona Malisjoella reilun kilometrin matkalta. Kiiminkijoen jäiden sahaaminen on tämän kevään viimeinen sahauskeikka, kertoo jääurakonetta ajanut työnjohtaja Seppo Kauppi.
"Kaikki sujui suunnitellusti", Kauppi toteaa kahden ja puolen tunnin urakasta. Hänen mukaansa Kiiminkijoella on helppo toimia, koska koneelle on reilusti tilaa liikkua. Esimerkiksi Malisjoki on Kiiminkijokea huomattavasti kapeampi, eikä liikkumavaraa ole yhtä paljon.
"Sen verran pitää etukäteen valmistautua, että osaamme välttää kivet ja matalikot", sanoo Kaupin ohella jään sahaukseen osallistunut ympäristötyöntekijä Auvo Hekkala.
Pohjanmaalla tällä viikolla urakoinut jääurakone on toinen kahdesta Suomessa toimivasta jääurakoneista. Kymmenentuhannen kilon painoinen kone vaatii jäätä alleen noin viisikymmentä senttiä.
"Tämä kone kyllä kelluu, mutta ei tällä heikoille jäille kannata lähteä", Seppo Kauppi toteaa.
