Pohjois-Pohjanmaalla varaudutaan kevättulviin aloittamalla jääsahauksia pääsiäisen jälkeen. Jääsahausta tehtään Kiiminki-, Pyhä-, Lesti-, Kala- ja Malisjoella.
Lapissa jääsahauksia ei voida tehdä lainkaan, koska jokien jäiden vahvuus on tänä keväänä tavallista heikompi. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on toinen.
– Meidän alueella joissa on 40–80 senttistä teräsjäätä. Koneen paino vaatii sitä noin puoli metriä. Suurimmalla osalla mittauspisteistä se täyttyy, vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo.
Sahausten tarkoituksena on saada jäät liikkeelle siististi, ettei jääpatoja pääsisi muodostumaan. Jääpadoille alttiita jokia ovat muun muassa Kiiminkijoki ja Pyhäjoki, joissa voimayhtiöt eivät ole säännöstelemässä virtaamia.
Kiiminkijoella jäätä on tarkoitus sahata ainakin Niemelänsuvannossa Kiimingin keskustan tuntumassa.
Olosuhteet pahoille tulville olemassa
Olli Utriaisen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on ainekset koviin kevättulviin. Lunta on paljon, mutta ely-keskus mittaa hangen paksuuden sijaan lumen vesiarvoa, joka on tänä vuonna poikkeuksellisen suuri etenkin Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella.
Pienemmät joet, kuten Temmesjoki, Pattijoki, Tomujoki, Pöntiönjoki ja Vääräjoki tulevat hyvin todennäköisesti tulvimaan tavallista pahemmin.
– Rannikolla talvi on monesti lähes lumeton, mutta tänä vuonna siellä on paljon lunta ja lumen vesiarvo on jopa kolminkertainen tavalliseen verrattuna, Utriainen kertoo.
Kaikkein merkittävin tulvien aiheuttaja on lumen sulamisajankohdan sää ja sulamisen nopeus. Tavanomainen lumimääräkin voi aiheuttaa tulvat, jos lumi sulaa nopeasti vesisateen kanssa.
Sääennusteiden mukaan lumen sulaminen alkaa kunnolla vasta huhtikuun puolivälissä.
Isommilla joilla sulaminen tapahtuu hitaammin, koska niiden valuma-alueidet latvat ulottuvat syvälle sisämaahan, missä on keväällä vielä koviakin yöpakkasia tasaamassa sulamisvauhtia.
Maakunnan eteläosan säännöstellyissä järvissä, kuten Uljuan ja Hautaperän tekojärvessä vedenpinta on laskettu tavanomaista alemmas, jotta niihin saataisiin varastoitua mahdollisimman paljon sulamisvesiä. Pohjoisempana esimerkiksi Iijoen vesistössä järvien vedenpinnan lasku on vielä osittain käynnissä. Järvet täyttyvät sulamisvesillä pääosin toukokuun aikana.