Vastoin yleisiä käsityksiä lopputalvi ja nimenomaan maalis- huhtikuun vaihde on talviliikenteen turvattominta aikaa. Vasta laajan tutkimuksen talvikunnossapidosta Pohjoismaissa valmiiksi saaneen Atrain Advise Oy:n tutkijan, tekniikan tohtori Markku Salusjärven vakuutusyhtiöiltä keräämistä tiedoista selviää, etteivät alkutalven liukkaat ole lainkaan niin vaarallisia kuin lopputalven viimeiset liukkaat.
"Suomessa seitsemänä vuodesta yhdeksästä maaliskuun viimeinen tai huhtikuun ensimmäinen viikko osoittautuvat vaarallisimmiksi." Niinpä Markku Salusjärvi yhdisti mielessään tuhoisan Konginkankaan onnettomuuden juuri näihin talven viime liukkaiden aiheuttamiin onnettomuuksiin.
Lisäksi tälle ajanjaksolle ovat ominaisia tien pinnan geologiset muutokset. Kestopäällysteen alle muodostuu jäälinssejä, jotka aiheuttavat tienpintaa muutaman sentin heittoja. "Nyt olisikin tutkittava, oliko tieosuudella sellaisia jäälinssien aiheuttamia heittoja, jotka saattoivat aiheuttaa perävaunun heittelemään lähtemisen." hän toteaa.
Jäälinssien muodostumien tiehen on tarkasti tunnettu ilmiö, jota vastaan taistellaan teitä rakennettaessa erityisellä routakiilalla. Salusjärven mukaan on kuitenkin mahdollista, että tien kantava rakenne elää ja jäälinssien muodostuminen on mahdollista tien vanhetessa. "Tiekään ei ole ikuinen", hän huomauttaa.
"Ensimmäisessä vaiheessa tämä lisääntyvä kapillaarisuus näkyy siten, että tien pintaan tulee kuhmu. Nyt tämä kannattaisi tutkia ja mitata, onko tiessä tällaista epätasaisuutta."
Kiihtyikö rekan
nopeus alamäessä?
Toinen onnettomuuden kannalta tärkeä seikka, joka aikanaan käy ilmi tutkijalautakunnan papereista, käy ilmi rekan ajopiirturin näytöstä. Salusjärven paikalta näkemien kuvien perusteella hän pitää mahdollisena, että maksiminopeudella suoran alkupäässä olevalle kummulle tulleen rekan nopeus hieman kiihtyi alamäessä. Ammattikuskien hyvin tunteman ilmiön mukaan maan vetovoiman vetää peräkärryä tällöin enemmän puoleensa. Jo auton rajoitin jarruttaa tällöin auton vauhtia, perävaunu pyrkii pahimmassa tapauksessa menemään vetoauton ohi. Kun tämä ei ole mahdollista, peräkärry lähtee heilahtelemaan.
Vaikka ammattikuskeilla on yleensä kokemusta vaikeista tilanteista, tilanne tiellä voi yllättää niin, etteivät oikeat tavat toimia tule tarvittaessa mieleen.
Teollisuuden tarpeet
ohjaamaan tietekoa
"Olen tutkinut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, ja niiden mukaan sillä kuinka kokenut kuski on, ei tunnu olevan paljon merkitystä. Tavanomaisin reaktio, jos sitä yleensä on, on paniikkijarrutus."
Teiden teknisen tason parantaminen, eli viime kädessä raskaan liikenteen paljon käyttämän nelostien rakentaminen moottoriteiksi on ajatuksena aina silloin tällöin olut esillä, mutta jatkuvasti pienenevien tiemäärärahojen puitteissa ajatus on haudatta lähes saman tien.
Salusjärven mielestä jatkossa olisi kuitenkin tuotava voimakkaammin esille se, että teollisuus jo nyt suuressa ja jatkossa ilmeisesti enenevässä määrin käyttää tieverkkoa oman tuntoprosessinsa osana.
Miten paljon tämä otetaan huomioon teiden luokituksia ja parantamisen kiireellisyyttä mietittäessä ja miten paljon se pitäisi ottaa huomioon, kysyy Salusjärvi.
."Nyt moottoritiet rakennetaan ensisijaisesti hieman yksinkertaistaen Etelä-Suomen kesämökkiliikenteen viikonlopun päivien ruuhkien mukaan. Pitäisikö tämä teollisuuden raskaan liikenteen käyttö nostaa korkeammalle vaikuttavaksi tekijäksi näissä laskelmissa. Mielestäni ei ole suuri vahinko, jos yli 200 kilometrin kesämökkimatkan valinnut viettää tiellä 20 minuuttia enemmän verrattuna teollisuuden pyörien pyörimisen kannalta tarpeellisen ja ymmärrettävään liikenteeseen."