Jää­kä­ri­muis­tot ovat yhä tal­lel­la Latvian Lie­pa­jas­sa – jää­kä­rit van­noi­vat us­kol­li­suu­den­va­lan hel­mi­kuus­sa 1918

Suomalaisia jääkäreitä kasarmirakennuksen edessä Liepajassa ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Vuosina 1915–18 jääkärikoulutuksen kävi läpi Saksassa lähes 2000 vapaaehtoista. Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n koulutus huipentui Liepajassa.

Sisäpuoleltaan Pyhän Kolminaisuuden kirkko on hienosti restauroitu. Se ylpeilee rokokootyyliin tehdyllä puuleikkaussisustuksella ja suurilla uruilla.

Bayern-kasarmi on Suomestakin tuttu punatiilinen kasarmirakennus. Niitä rakennettiin Venäjällä ennen ensimmäistä maailmansotaa Pohjanlahdelta Vladivostokiin.

Monien suomalaisten päämielenkiinnon kohde Liepajassa on jääkärikirkosta löytyvä, vuonna 1997 paljastettu muistolaatta.

Valakirkko säästyi sodan tuhoilta. Suomalaiset jääkärit asuivat kasarmeilla karuissa oloissa.

Monien suomalaisten päämielenkiinnon kohde Liepajassa on jääkärikirkosta löytyvä, vuonna 1997 paljastettu muistolaatta.

Kirkon hämärässä salissa huomio kiinnittyy valtaviin urkuihin. Takaseinälle mahtuu peräti 7000 urkupilliä. Ne ovat yhdet maailman suurimmista mekaanisista uruista. 

Paikka on Pyhän Kolminaisuuden luterilainen kirkko Latvian Liepajassa. Se on monelle suomalaiselle merkityksellinen vierailukohde, mutta ei suinkaan urkujensa takia.

Kyseessä on niin kutsuttu jääkärikirkko, jossa suomalaiset jääkärit vannoivat helmikuussa 1918 uskollisuudenvalan Suomen hallitukselle.

Valatilaisuudessa lähes sata vuotta sitten kirkko oli koristeltu vihrein laakeriseppelein. Jääkärit olivat pukeutuneet samanväriseen sotilaspukuun. Tilaisuudessa vihittävä jääkärilippu tuotiin kirkkoon juhlasaattueessa.

Tänä päivänä historiallisesta tapahtumasta muistuttaa kirkossa seinälaatta, jossa jääkärien vannoma vala on latviaksi, suomeksi ja ruotsiksi. Laatan alapuolisen pöydän päällä ovat rinnakkain Suomen lippu ja jääkärilippu.

Muistolaatta jää kuitenkin helposti huomaamatta käveltäessä komealle alttarille. Kaunista katseltavaa matkalla ovat myös saarnastuoli, katosta roikkuvat valaisimet ja Kuurinmaan herttuan parvi.

Kasarmirakennukset yhä pystyssä

Aivan Liepajan keskustassa Liela iela -kadulla sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden barokkikirkko on osittain suomalaisten restauroima ja dokumentoima. Vuosina 1742-58 saksalaisen seurakunnan rakentama pyhäkkö tunnetaan myös Trinitatis-kirkkona.

Keskeisestä sijainnistaan huolimatta kirkko on säästynyt sodan tuhoilta. Ulkoapäin se on kuitenkin pahoin rapistunut ja pintaremontin tarpeessa. Torniin perittävällä pääsymaksulla rahoitetaan kirkon restaurointityötä.

Sisäpuoleltaan Pyhän Kolminaisuuden kirkko on hienosti restauroitu. Se ylpeilee rokokootyyliin tehdyllä puuleikkaussisustuksella ja suurilla uruilla.

Kävelymatkan päässä jääkärikirkolta löytyy lisää jääkärihistoriaan liittyviä paikkoja.

Kirkon vieressä sijaitsee Liepajan sydämeksi kutsuttu Ruusuaukio. Aukiota reunustaneet vanhat talot, kuten hotelli-ravintola Petersburg, tuhoutuivat toisen maailmansodan pommituksissa. Suomalaisten sotilaiden suosiman Petersburgin paikalle on sittemmin rakennettu hotelli Liva.

Sen sijaan jääkäreiden aikaiset punatiiliset kasarmirakennukset ovat yhä pystyssä. Darza-kadun Bayern-kasarmissa ja Alejas-kadun Hansakasarmissa jääkärit asuivat pelkistetyissä oloissa.

Saksalainen kuri oli kova. Päivät täyttyivät harjoituksista. Koti-ikävä, nälkä, kylmyys sekä kulkutaudit kuuluivat olennaisina osina arkeen. Välillä sotilaat osallistuivat rintaman taisteluihin.

Bayern-kasarmi on Suomestakin tuttu punatiilinen kasarmirakennus. Niitä rakennettiin Venäjällä ennen ensimmäistä maailmansotaa Pohjanlahdelta Vladivostokiin.

Jääkäripataljoonan esikunnan rakennus löytyy restauroituna osoitteesta Kurmajas prospekt 13. Vapaa-aikaansa sotilaat viettivät Kurhausprospektilla, kahviloissa sekä Liepajan hiekkarannalla. Siellä Heikki Nurmio viimeisteli Jääkärimarssin kansallisromanttiset sanat rannalla maaten, yläpuolellaan kumpuilevia pilviä katsellen. Marssin sävelsi Jean Sibelius.

Liepajaan sijoittuu myös jääkärivänrikki Sam Sihvon laulunäytelmä Jääkärin morsian. Näytelmä kertoo suomalaisen sotilaan ja liiviläisen tanssijan vaiherikkaasta romanssista.

Venäjä oli lopettanut Suomen sotaväen

Jääkäriliike sai alkunsa vuonna 1914 ylioppilaspiireissä heränneestä ajatuksesta irrottaa Suomi Saksan avulla Venäjästä.

Venäjän sortotoimista johtuen Suomen oma sotaväki oli lähes täysin lakkautettu. Vuosina 1915-18 Saksan Lockstedtin leirillä hankki sotilaskoulutuksen lähes 2000 vapaaehtoista miestä, kaikista kansankerrostumista.

Sotakokemusta jääkärit kerryttivät osallistumalla ensimmäisen maailmansodan taisteluihin Latvian Kuurinmaalla. Suomalaisista sotilaista muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27, jonka koulutus huipentui Liepajassa. Varuskuntakaupungilla oli tarjota hyvät harjoituskentät, ampumaradat, linnoitukset sekä sotasatama.

Pyhän Kolminaisuuden kirkon valatilaisuuden jälkeen jääkäreiden pääjoukko palasi kotimaahansa. Liepajan satamasta matka halki jäisen Itämeren taittui matkustajalaiva Arcturuksella ja hiililaiva Castorilla. Vaasaan laivat kuljettivat liki tuhat miestä turvaamaan Suomen jo saavuttamaa itsenäisyyttä.