Useimmille japanilainen ruoka tuo mieleen ensimmäisenä raa´an kalan ja riisin. Tämä kyllä pitää sikäli paikkansa, että Japanissa syödään eniten kalaa henkilöä kohti maailmassa. Tuore ja laadukas kala on arvokas raaka-aine myös Japanissa. Parhaat tonnikalapalat saattavat maksaa Tokiossa jopa 150 euroa kilo. Tästä syystä laadukas sushi ja sashimi ovat usein juhlaruokaa.
Japanilainen ruokakulttuuri on saanut vaikutteita vuosituhansien varrella eri uskonnoista ja maista muun muassa Kiinasta ja Intiasta. Uskonnoista suurimmat vaikuttajat ovat shintolaisuus ja buddhalaisuus.
Erilaiset nuudelit (ramen, soba, somen ja udon ) ovat suosittuja. Niitä syödään sekä kuumina, että kylminä erilaisten liemien ja kastikkeiden kanssa.
Japanilaiset rakastavat myös kare raisua, joka muistuttaa intialaista currya, mutta on huomattavasti miedompi versio. Myös erilaiset kanasta valmistetut vartaat, yakitorit, ovat suosittua pikkupurtavaa pitkän ja kiireisen työpäivän päätteeksi.
Lihan lisäksi grillataan muun muassa kanan nahkaa ja maksaa. Kasvisruuat ja salaatit ovat myös suosittuja. Ne leikataan ja asetellaan kauniisti vadeille ja lautasille. Japanilaisten kokkien veitsitekniikat ovat vailla vertaa.
Esimerkiksi retikan (daikon) leikkaaminen paperinohueksi levyksi (katsura-muki) on upeaa käsityötä.
Eri taiteen lajit ja ihmisten elintapojen ihanteet näkyvät myös ruokakulttuurissa. Pöydän kattamisessa ja ruokien esillelaitossa pyritään aina täydellisyyteen. Esteettisyys on sulavasti osa ruoanvalmistusta ja ruokailua.
Koristeiksi pöytään valitaan usein luonnon omia koristeita, ruokaan sopivia kukkia, lehtiä, kiviä ja puunoksia vuodenaikoja kunnioittaen. Japanilaista ruokaa voisi lyhyesti kuvailla sanoilla kevyt, terveellinen ja kaunis.
Japanilainen ruoka syödään lähes poikkeuksetta puikoilla. Keitot yleensä juodaan ja sattumat syödään puikoilla. Jotkut ruuat vaativat välineeksi lusikan. Pöytäetiketin mukaan osa susheista voidaan syödä sormin.
Puikkojen käytössä on muutamia sääntöjä, joita on syytä noudattaa. Syömäpuikkoja ei panna koskaan ristiin eikä työnnetä riisiin pystyyn. Näin tehdään vain vainajille uhrattaessa. Puikoilla ei ole myöskään kohteliasta osoittaa ketään.
Tavallisella japanilaisella aterialla, johon kuuluu yleensä neljästä seitsemään eri ruokalajia omissa astioissaan, voidaan kaikkia ruokia syödä samanaikaisesti.
Vuodenaikoihin perustuva, usein kymmenenkin ruokalajia sisältävä kaiseki-juhla-ateria tarjoillaan yleensä porrastaen. Kaiseki-aterioiden juuret juontavat munkkien meditaatiohetkistä sekä teeseremonioista. Alkujaan ateria oli puhtaasti kasvisruokaa, mutta nykyään käytetään myös lihaa, kalaa ja äyriäisiä.
Sesongin parhaat antimet valmistetaan viidellä eri tekniikalla, viiden makutekijän ja viiden värin mukaan. Siis viisi elementtiä kiinalaisen energiateorian mukaan: puu, tuli, maa, metalli ja vesi. Lisäksi ruuanvalmistuksessa huomioidaan ruokailijan terveydentila.
Aterian tulisi ravita niin sielua kuin ruumistakin. Nykyään kaiseki-ateriat ovat japanilaista haute cuisinea - korkealuokkaista ruuanvalmistusta ja aterian hinta kiotolaisessa ravintolassa voi kohota helposti 200 euroon ilman juomia.
Tokioon tutustuttaessa kannattaa varata yksi varhainen aamu kuuluisalle Tsukijin kalatorille. Alue on valtava, samoin tuoreiden kalojen ja äyriäisten kirjo. Torin läheisyydessä olevat sushi-ravintolat ovat erittäin suosittuja paikallisten keskuudessa.
Mielenkiintoinen kohde on varmasti myös Tawaramachin tukkualue, josta löytää uskomattoman määrän keittiövälineitä aina käsintehdyistä veitsistä kivigrilleihin.
