Sähköteknisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämismenojen kasvu pysähtyi Suomessa viime vuonna.
Käytännössä Nokia-vetoinen it-toimiala investoi tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuonna 2001 edelleen mallikkaasti, peräti 1,7 miljardin euron verran. Tilastokeskuksen osin vielä ennakkoaineistoon nojaamien tilastojen mukaan sähköteknisen teollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot kääntyivät kuitenkin laskuun, vaikkakin vain 24 miljoonan euron verran.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Suomessa vuonna 2001 kaikkiaan 4,6 miljardia euroa. Edellisvuodesta menot kasvoivat juuri sähköteknisen teollisuuden notkahduksen vuoksi reaalisesti vain noin 1,5 prosenttia. Vuotta aiemmin t&k-menot kasvoivat vielä yli kymmenen prosenttia.
Osuus korkea, mutta määrä pieni
Tutkimusmenojen kasvun heikkenemisestä huolimatta Suomi sijoittuu äärimmäisen hyvin kansainvälisessä vertailussa. Nokia-vetoinen it-toimiala on nostanut Suomessa t&k-panokset 1990-luvulla uudelle tasolle. Niinpä vaikka menojen kasvu laantuikin vuonna 2001, tutkimus ja kehitysmenojen osuus säilyi edellisvuoden tavoin korkeana, 3,4 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Panostus on niin voimasta, että suhteellisesti vastaavaan läntisistä teollisuusmaista yltää ainoastaan Ruotsi, jossa t&k-menojen bruttokansantuoteosuus oli 3,8 prosenttia. Osuudet ovat Korkeita myös Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.
Vaikka Suomessa panostetaankin suhteellisen voimakkaasti tutkimukseen ja kehitystoimintaan, määrällisesti t&k-menot ovat edelleen vaatimattomia. Suomen osuus läntisten teollisuusmaiden eli OECD -maiden yhteenlasketuista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista olivat vuonna 2001 vain 0,7 prosenttia.
Sähköteknisellä toimialalla nyt tapahtuneesta notkahduksesta huolimatta alan tutkimus- ja kehittämismenot ovat kuitenkin koko 1990-luvun jatkuneen voimakkaan kasvun myötä edelleen reaalisesti nelinkertaiset vuoteen 1993 verrattuna. Muussa teollisuudessa menot ovat kasvaneet selvästi rauhallisemmin ja lisääntyneet korkeintaan puolitoistakertaisiksi.
Viime vuonna tietojenkäsittelypalveluala erottui aivan omaan kastiinsa, sillä se kasvatti tutkimustoimintaansa erittäin voimakkaasti. Kun menot kasvoivat peräti 49 prosenttia, myös toimialan osuus kaikista yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista nousi selkeästi, neljästä prosentista kuuteen prosenttiin.
Tuotanto siirtyy kiihtyvästi Kiinaan
Tilastokeskuksen Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2001 -tilasto paljastaa karulla tavalla sen, mitä jo jonkin aikaa on uumoiltu ja Suomessa pelätty. Sähköteknisen teollisuuden voimakas t&k-panostus ei välttämättä jatku loputtomiin vahvalla kasvu-uralla.
Kehitys on mitä ilmeisimmin seurausta siitä, että yritykset siirtävät kiihtyvästi teknologiatuotteiden valmistusta Aasiaan, erityisesti Kiinaan. Siirroilla tavoitellaan kustannushyötyä ja parempaa pääsyä sikäläisille, esimerkiksi mittaville Kiinan markkinoille, mutta Aasian halvan työvoiman maihin siirretään myös vientiin suuntautuvaa valmistusta.
Ilmeisesti on vain ajan kysymys, kun esimerkiksi juuri Kiinaan mittavasti valmistustaan siirtäneet länsiyritykset ryhtyvät tukemaan sitä tuntuvastikin tuotekehitystään maassa kasvattamalla.
Muun muassa Nokia on avannut jo vuonna 1998 tutkimuskeskuksen Kiinassa.
Alkuun kehitystoimintakin rakennetaan alueellisia tarpeita varten, mutta tavoitteena on, että tuloksia voidaan hyödyntää nopeasti myös muille markkinoille suunnattavissa tuotteissa.
Suuri merkitys Oulun seudulle
It-toimialalla koko maailmassa tapahtuvalla kehityksellä on erittäin suuri merkitys Oulun seudulle. Nokian palveluksessa koko maailmassa olevista 53 000 ihmisestä työskentelee Suomessa noin 22 000 ja heistä 4 400 Oulussa.
Oululaisista nokialaisista työskentelee 400 erilaisissa tukitehtävissä. Noin 1 000 heistä luetaan tuotantohenkilöstöön ja noin 3 000 toimii tutkimuksen ja kehitystoiminnan tehtävissä.
Ensituntumaa huipputekniikassa meneillään olevasta kehityksestä on saatu jo juuri Nokian tuotantopaikkakunnilla, Espoossa, Oulussa ja Salossa.
Nähtäväksi jää, millaiset vaikutukset koko ajan globalisoituvalla kehityksellä on Nokian 13 tutkimus- ja kehitysyksikköön, jotka sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Salossa, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä.