Vuodessa yli 20 kilpailuviikonloppua ja reilusti yli kymmenentuhatta harrastukseen poltettua USA:n dollaria. Voisi kai syystäkin todeta, että Oulun Haapalehdossa varttunut Jari Taskila on valinnut itselleen kalliin ja aikaa vievän harrastuksen.
"Niin, ja tuleehan sitä toki väsättyä auton kanssa kotosallakin varmaan ainakin parikymmentä tuntia viikoittain", Yhdysvaltojen Minneapoliksessa nykyään asuva Taskila varmentaa.
Jari Taskila, 31, hurahti kauko-ohjattavien pienoisautojen maailmaan jo nuorena pojansällinä, sillä ensimmäisen kilpailunsa hän ajoi yhdeksän vuotiaana.
"Innostukseni lajiin lähti liikkeelle alunperin seurakuntakerhosta, mutta varsin pian mukaan tuli myös isäni. Pienoisautoilusta tuli meille kahdelle yhteinen kimppaharrastus. Isä kokosi auton, ja minä ajoin", Taskila kertaa.
Taskilan ja pienoisautoilun yli 20 vuotta jatkuneeseen onnelliseen yhteiseloon mahtuu kaksi taukovaihetta. Ensimmäinen aiheutti Rovaniemellä lennostossa suoritettu varusmiespalvelu ja toisen muutto Minnesotan osavaltiossa sijaitsevaan Minneapolikseen.
"Lähdin yhden oululaiskaverin kanssa vuoden mittaiselle työkomennukselle Yhdysvaltoihin 1997. Sillä tiellä olen edelleen. Toinen kaveri muisti kyllä tulla takaisin jo sen vuoden jälkeen."
"Muuton yhteydessä pienoisautoilu jäi melkein vuodeksi, sillä otti oman aikansa ennen kuin pääsin sisään paikallisiin kuvioihin. Myöskään englannin kieli ei taipunut vielä tuolloin suussani kovinkaan mallikkaasti", Taskila valottaa.
Pienoisautoilussa - kuten monessa muussakin asiassa - kaikki on suurempaa valtameren takana. Suomessa kaikki kilpailevat enemmän tai vähemmän amatööripohjalta, mutta Yhdysvalloissa kisoissa on aina mukana ammattilaisia ja ammattitalleja.
"Minulle touhu on edelleen puhtaasti harrastus. Nautin siitä, kun pääsen testaamaan omaa osaamista ammattilaisia vastaan suurissa kilpailluissa", Taskila toteaa.
Vaikka Jari Taskila on omien sanojensa mukaan kotiutunut hyvin Minneapolikseen ja amerikkalaiseen elämänmenoon, hän myöntää kaipaavansa aina ajoittain takaisin Suomeen ja Ouluun.
"Niitä perinteisiä asioitahan sitä kaipaa. Perhettä, ruisleipää, salmiakkia ja saunaa etunenässä", Taskila kertaa.
"Myös lyhyet välimatkat ja toimiva joukkoliikenne ovat täällä positiivisia asioita. Minneapoliksessa en pärjäisi millään ilman omaa autoa", kahden ja puolen viikon mittaisella lomalla Oulussa perheensä luona oleva Taskila tuumaa.
Häneltä löytyy paljon hyvää sanottavaa myös nykyisestä kotipaikastaan.
"Kaupunki on hyvin samanlainen kuin Oulu, vaikka sen talousalueella asuukin yli miljoona ihmistä. Merkittävin ero on ehkä, että meillä on valoisaa ympäri vuoden. Ja onhan USA:ssa tietenkin korkeampi palkkataso ja paremmat harrastusmahdollisuudet", Jari Taskila huomauttaa.
Meinaatko vielä joskus muuttaa takaisin Suomeen?
"En oikeasti tiedä, missä olen esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Pitää nyt rauhallisesti katsella, sillä eihän näin nuorella miehellä ole kiire minnekään", Jari Taskila vastaa hymyssä suin.