Ulkopuolisen, puolueettoman rakennusalan ammattilaisen palkkaus valvomaan isoja remontteja on taloyhtiön etu.
Hänellä on päivitetty, yksityiskohtainen tieto sopimustekniikasta, urakointimuodoista ja vakuuskäytännöistä.
"Ei edes rakennusmestarin tai -insinöörin koulutuksen saaneelta isännöitsijältä voi edellyttää runsaasti työllistävien peruskorjausten läpivientiä oman työn ohella."
Jos isännöitsijä kuitenkin vetää peruskorjausprojektia, on hänellä oikeus neuvotella siitä tuntimäärään perustuva erilliskorvaus.
Usein hallituksen jäsenet eivät tunne isännöintisopimuksen sisältöä eivätkä tiedä isännöitsijän tehtäviä.
"Hallituksen jäsenten kannattaa tutustua isännöintisopimukseen", kehottaa Korhonen.
Kopio sopimuksesta tehtäväliitteineen on oltava olla ainakin hallituksen puheenjohtajalla, alkuperäinen sopimus on tavallisesti taloyhtiön hallintomapissa isännöitsijän hallussa.
Jos taloyhtiöllä on huomautettavaa isännöitsijän työstä, opastaa Korhonen heti ottamaan yhteyttä isännöitsijään. "Napisemisesta naapurille ei ole hyötyä. Kissa on nostettava pöydälle ja neuvoteltava isännöitsijän itsensä kanssa."
Isännöitsijää valitessa on hallituksen tarkkaan pohdittava, mitä isännöitsijältä haluaa ja merkitä tehtävät tarjouspyyntöön.
"Hyvä isännöitsijä tuntee asunto-osakeyhtiölain, toimii avoimesti ja on tasapuolinen kaikkia asukkaita kohtaan."
Lain mukaan isännöitsijä ei ole taloyhtiölle pakollinen, mutta käytännössä välttämätön. Isännöitsijälle ei ole koulutusvaatimusta, mutta usein yhtiöjärjestys määrittelee ne.
Kuka tahansa nuhteeton Suomen kansalainen voi työskennellä isännöitsijänä, kunhan hankkii tehtävän hoitoon vaadittavat taloudelliset, hallinnolliset ja tekniset taidot ja tiedot.
"Isännöitsijätoimistojen isännöitsijöillä on erilaisia koulutustaustoja. He täydentävät toistensa osaamista. Siksi taloyhtiö hyötyy ammatti-isännöitsijän palkkaamisesta. "
"Koti on useimpien arvokkain omaisuus. Sen arvon säilyttävästä hoidosta kannattanee maksaa", Korhonen huomauttaa.