"Isän totinen katse jäi lap­sel­le mie­leen" - katso lu­ki­joi­den it­se­näi­syys­päi­vä­ku­via

Oululainen Terttu Seppänen lähetti Kalevaan tunnelmallisen itsenäisyyspäiväkuvan.

Oululainen Terttu Seppänen lähetti Kalevaan tunnelmallisen itsenäisyyspäiväkuvan, jossa hänen isänsä Paavo Kemppaisen talvi- ja jatkosodista saamat mitalit ja sotilaspassi komeilevat vanhempien syksyllä 1944 otetun kihlajaiskuvan edessä. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 vanhempia muistaen
Oululainen Terttu Seppänen lähetti Kalevaan tunnelmallisen itsenäisyyspäiväkuvan, jossa hänen isänsä Paavo Kemppaisen talvi- ja jatkosodista saamat mitalit ja sotilaspassi komeilevat vanhempien syksyllä 1944 otetun kihlajaiskuvan edessä.
Oululainen Terttu Seppänen lähetti Kalevaan tunnelmallisen itsenäisyyspäiväkuvan, jossa hänen isänsä Paavo Kemppaisen talvi- ja jatkosodista saamat mitalit ja sotilaspassi komeilevat vanhempien syksyllä 1944 otetun kihlajaiskuvan edessä.
Kuva: Terttu Seppänen

Oululainen Terttu Seppänen lähetti Kalevaan tunnelmallisen itsenäisyyspäiväkuvan, jossa hänen isänsä Paavo Kemppaisen talvi- ja jatkosodista saamat mitalit ja sotilaspassi komeilevat vanhempien syksyllä 1944 otetun kihlajaiskuvan edessä.

– Molemmat vanhempani ovat jo edesmenneitä. Isän kuolemasta on nyt 10 vuotta. Hänet siunattiin haudan lepoon 87 vuoden iässä 5.12.2005, Seppänen kertoo.

Seppäsen vanhemmat, Kaisa ja Paavo Kemppainen, ehtivät olla naimisissa 60 vuotta. Vanhemmat tapasivat jatkosodan aikaan vuonna 1943 Kajaanissa, jossa isä oli ollut lomalla rintamalta.

– Isä väitti olevansa Kaarlo Westerlund, mutta tuolloin 17-vuotias äitini oli sanonut, että en usko, näytä paperit. Siitä isä kertoi tajunneensa, että tätä tyttöä ei voi petkuttaa. Kirjeenvaihto alkoi tästä. Isä kirjoitti äidille rintamalta yhteensä 60 kirjettä, Seppänen kertoo.

Seppänen kertoo, että kihlajaiskuvaan liittyi dramatiikkaa. Tarkoitus oli ollut mennä kihloihin 16.9.1944, mutta isää ei ollut kuitenkaan kuulunut lomille, eikä häneltä ollut tullut kirjettäkään. Onkohan hän kaatunut, oli äiti huolehtinut.

– Äiti oli kävelyt hermostuksissaan rautatieasemalle. Silloin yhtäkkiä oli tullut tavarajuna, joka oli pysähtynyt äidin kohdalle. Junasta hyppäsi yksi sotilas, hänen Paavonsa. Oli käynyt niin, että isä oli myöhästynyt kihlajaislomalta lomakiellon takia.

Kihloihin siis päästiin, ja seuraavana kesänä naimisiinkin. Koti perustettiin Suomussalmelle.

"Muistan lapsuudesta isän totisen katseen"

Paavo Kemppainen oli rintamalla niin talvi- ja jatkosodissakin. Hän joutui myös Lapin sotaan. Seppäsen mukaan vanhemmat eivät koskaan puhuneet lapsille sota-ajoista.

– Isä oli jo kahdeksankymppinen, kun näimme hänen kanssaan multimediaesityksen talvi- ja jatkosodista. Silloin näin ensimmäistä kertaa, että isä itki sota-ajalle. Hän sanoi, että miten minä olen tuolta hengissä selvinnyt.

Lapsuuden itsenäisyyspäivistä Seppänen muistaa isän totisen katseen, kun radiosta kuunneltiin itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusta.

– Meillä oli tapana, että ensimmäiset joulutortut syötiin itsenäisyyspäivänä samalla, kun juotiin kahvit ja kuunneltiin jumalanpalvelusta. Mieleen on jäänyt isän totinen katse.

Katso lisää lukijoiden itsenäisyyspäiväkuvia.

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 vanhempia muistaen
Itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 vanhempia muistaen
Kuva: Terttu Seppänen
Ilmoita asiavirheestä