Vaikka Lordi viime vuonna Ateenassa komean euroviisuvoiton nappasikin, ei ole syytä antaa totuuden unohtua. Kaikkien aikojen jumbolistalla Suomi sijoittuu komeasti jaetulle kakkossijalle Belgian kanssa. Maiden kahdeksan jumbosijaa ylittää ainoastaan Norja yhdeksällä pohjakosketuksellaan.
Eurovision laulukilpailun historian menestynein maa on Irlanti seitsemällä voitollaan. Viiteen voittoon ovat yltäneet Ranska, Luxemburg ja Britannia. Hyvin menestyneitä maita ovat myös Alankomaat, Ruotsi ja Israel.
Suomalaisten sydäntä lähempänä on kuitenkin jumbotilasto. Norjalle tarjotaan joissakin tilastoissa peräti kymmentä jumbosijaa, mutta jäämistä viimeiseksi vuoden 2004 finaalissa Istanbulissa ei semmoisena voi pitää. Istanbulissa laulettiin myös semifinaali, joten vuoden 2004 jumbon titteli kuuluu semifinaalissa komeasti nolla pistettä napanneelle Sveitsille. Kyseisen klassikon Celebrate esitti Piero Esteriore & The Music Stars.
Euroviisuguru Asko Murtomäen kirjasta Finland 12 Points! - Suomen euroviisut (Teos) voi poimia vaikka mitä mielenkiintoista. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, myös Ruotsi on onnistunut jäämään euroviisuissa viimeiseksi, vieläpä pariin kertaan.
Ruotsalaiset ovat todistaneet senkin, että nimi Beatles ei aina merkitse automaattisesti menestystä. Ruotsin Forbes jumboili vuonna 1977 kappaleella, joka oli nimetty tämän kaikkien aikojen rock-yhtyeen mukaan. Jumbosijasta huolimatta Beatles sai myös suomenkielisen version. Sen levytti duo Armi & Danny.
Aurinko laski
länteen
Yhden voiton vastapainoksi Suomella on siis tarjota peräti kahdeksan jumbosijaa. Suomalaisten jumboputken aloitti vuonna 1963 Laila Halme kappaleellaan Muistojeni laulu. Halmeelle lienee jäänytkin kisavisiitistä muistoja ihan laulettavaksi asti. Kaksi vuotta myöhemmin Viktor Klimenkon Aurinko laski länteen. Mutta vaikka aurinko laskikin, Klimenkon pisteissä ei pahemmin laskemista ollut. Niitä tuli kappaleelle Aurinko laskee länteen tasan nolla.
Vuona 1968 Kristina Hautala piipahti Lontoon arvokkaassa Royal Albert Hallissa laulamassa Kun kello käy. Kello saattoi käydä hyvinkin sujuvasti, mutta Hautalan kappaleelle ei siitä huolimatta kovin hyvin käynyt. Tuloksena jaettu jumbosija.
Hautalan jälkeen Suomea ei nähty euroviisujumbona yli kymmeneen vuoteen. Vesa-Matti Loiri kävi kuitenkin vuonna 1980 korjaamassa tilanteen kappaleella Huilumies. Ja kun oli taas vauhtiin päästy, Kojon Nuku pommiin nappasi jumbopaikan vain kaksi vuotta Loirin jälkeen.
Lisää jumboilua saatiin plakkariin vuonna 1990, kun Beat-yhtye kävi kyselemässä, että FriBeatin menestyksestä tai paremminkin sen puutteesta riehaantuneena Pave Maijanen laukoi Yamma-Yamma-kappaleensa jumboksi vain kaksi vuotta myöhemmin.
Italia ja Britanniakin
mukana nollakerhossa
Suomen toistaiseksi viimeinen euroviisukatastrofi on peräisin vuodelta 1996. Silloin Jasmine esitti tuhoisin seurauksin kappaleen Niin kaunis on taivas.
Suomen jumboista ovat nollan pisteen saaliin kiskaisseet Viktor Klimenkon lisäksi myös Laila Halme ja Kojo. Mutta ei "0 points" sentään mikään Suomen yksinoikeus ole ollut. Saksakin pääsi nollan makuun jo vuonna 1964, kun Nora Nova esitti ytimekkäästi nimetyn kappaleen Man gewöhnt sich so schnell an das Schöne.
Vuonna 1966 nollakerholaisiin lukeutui muun muassa iskelmän suurvalta Italia, kun muuten asioituneen Domenico Modugnon kappaleelle Dio come ti amo ei löytynyt tukijoita mistään päin Eurooppaa. Luxemburg on voittanut viisut peräti viidesti, mutta niin vain David Alexandre Winterin Je suis tombé du ciel jäi vuonna 1970 kokonaan ilman pisteitä.
Varsinainen järkytysnolla tuotiin viisuyleisölle tarjottimella vuonna 2003, kun popmusiikin ja euroviisujen perinteinen menestysmaa Britannia nappasi nollat ja samalla jumbopaikan. Jeminin kappaleella oli jo niin enteellinen nimikin kuin Cry Baby.