Oulun kaupungin tonttipolitiikka puhuttaa.
Moni näkee, että siinä on korjattavaa:
Kaupunki ei luovuta tarpeeksi asuin- ja yritystontteja suosituilta alueilta.
– Kysymys on perimmältään rahasta, yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) pelkistää.
– Ja vastuullisuudesta.
Mutta ensin Korhonen muistuttaa hyvistä asioista:
Hän sanoo, että viimeaikaisetkin tilastot kertovat ”Oulun asumisen ja liiketilojen ylivoimaisesta edullisuudesta” verrokkikaupunkeihin nähden.
Huoli täydennys-rakentamisesta
Kun kaupunki luovuttaa joltakin alueelta tontteja, infran ja palveluiden pitää olla valmiina. Se on vastuullisuutta, Martti Korhonen sanoo.
– Ensin kadut, valaistus, vesi- ja viemäriverkot. Sitten kaavoitus ja tonttien luovutus.
Infra ja palvelut rahoitetaan kaupungin vero- ja tonttituloilla: siksi kysymys on rahasta.
Kaupunginvaltuusto päättää tulevana talvena uudesta maapoliittisesta ohjelmasta (MATO).
Korhonen arvioi, että omakotitonttien luovutusmääriin on “hienoista nostamispainetta, mutta riittävien palvelurakenteiden tulee olla reunaehtona”.
Korhonen tosin pitää nykyistäkin, yksityiset tontit mukaan lukien noin 250–300 omakotitalon rakentamista vuosittain ”kohtuullisen isona”.
Hän muistuttaa myös ”strategisesta tavoitteesta tiivistää kaupunkirakennetta”.
Tiivistäminen koskee paitsi kerrostalovaltaisia alueita, myös väljiä omakotitontteja.
Kaupunki onkin kirjeitse kehottamassa väljien ja tyhjien tonttien omistajia täydennysrakentamiseen, joka ”pitäisi saada liikkeelle”.
Omakotiasumisen sukupolvenvaihdos
Martti Korhonen nostaa keskusteluun ”omakotiasumisen sukupolvenvaihdoksen”.
Tällä hän tarkoittaa sitä, että vanhoissa isoissa omakodeissa on usein jo iäkkäämpiä asukkaita, jotka haluaisivat muuttaa kerrostaloon.
Vastaavasti kerrostaloissa asuu esimerkiksi lapsiperheitä, jotka haluaisivat asua väljemmin omakotitalossa.
– Pitäisi löytää keino tukea tätä sukupolvenvaihdosta. Kyse on uudenlaisesta ajattelusta, että joka sukupolven ei tarvitse rakentaa aina uutta taloa.
Korhonen sanoo, ettei ratkaisua löydy helposti. Jos löytyisi, se olisi jo käytössä.
– Mutta tärkeää se olisi palveluiden ja infrankin näkökulmasta.
Esimerkiksi joukkoliikenteen järjestäminen jo valmiille asuinalueille on edullisempaa kuin uudelle.
– Niin, kysymys on taas rahasta.
MATO MÄÄRITTÄÄ TONTTIMÄÄRÄT
Oulun kaupungille laaditaan pian uusi maapolitiikan toteuttamisohjelma (MATO).
MATO määrittelee muun muassa asumisen painopisteet: minne ja kuinka paljon rakennetaan.
Esimerkiksi kaupungin omakotitonteista päätetään sen ja vuosittaisen talousarvion mukaan hyvinkin tarkasti.
Ensi vuoden tavoitteena on 120 omakotitontin luovutus kaupungin maille.
Luovutusmäärät ovat pudonneet rajusti vuodesta 2013, jolloin kaupunki luovutti 279 tonttia.
Yksityisten omistamille maille rakennetaan suunnilleen yhtä paljon kuin kaupungin maille.
Hiukkavaara suosituin
Kaupungin tonttien kysyntä on valikoivaa.
Tämän syksyn tonttihaussa hakemuksia sai tehdä usemmasta tontista.
Suosituimmalle Hiukkavaaran Vaskikankaalle tuli noin sata hakemusta tonttia kohti ja Ritaharjuunkin 64.
Kiimingin Hakomäen tonteille ei tullut yhtään hakemusta.
Kääntöpuolena aina raha
Uusi maapolitiikan toteuttamisohjelma laaditaan tilanteessa, jossa Oulun väestömäärän kasvuvauhti on hiipunut.
Kempele vetää nyt lapsiperheitä enemmän kuin Oulu ja syntyvyys kaupungissa on kääntynyt laskuun.
Oulun vetovoima alkaa taas kasvaa, jos omakonttien luovutusmääriä suosituilta alueilta lisätään.
Kääntöpuolena on raha: luovustusmäärien lisääminen merkitsee vääjäämättä investointeja kasvualueiden palvelurakentamiseen, kuten päiväkoteihin ja kouluihin.