Päätoimittajan kolumni: Viina vie urat, perheen ja ter­vey­den, mutta mitäpä siitä?

Vanhat kuvat: Lu­mi­lau­tai­lun suosio nousi 2000-lu­vul­la ja nuoriso väsäsi omia hyp­py­rei­tä

Kolumni: Lapsi ihol­la­ni laski tes­to­ste­ro­ni­ta­so­ja­ni nuorena isänä ja jää­kiek­koi­li­ja­na

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Kolumni
Tilaajille

Il­mas­to­siir­to­lai­suus on kasvava uhka ke­hit­ty­vien maiden yh­teis­kun­ta­rau­hal­le

Empatia ilmastosiirtolaisia kohtaan voi vahvistua, jos yhteisöillä on realistinen käsitys luonnonuhista ja niiden aiheuttamista kärsimyksistä, Päivi Lujala kirjoittaa.

Ihmiskunta on koko sen historian ajan ollut liikkeessä. Ihmiset ovat etsineet uusia mahdollisuuksia niin kaupungeissa kuin ulkomailla. Väkivalta, sodat ja orjakauppa ovat aiheuttaneet laajamittaista pakon sanelemaa siirtolaisuutta.

Maansisäinen ja kansainvälinen siirtolaisuus ja pakolaisuus eivät siis ole mitään uutta.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama siirtolaisuus voi kuitenkin tulevaisuudessa olla vertaistaan vailla. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat pakottaa jopa sadat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa ja asuinseutunsa, kun sadot epäonnistuvat vuodesta toiseen, pyörremyrskyt tuhoavat omaisuutta ja vedenpinnan nousu valtaa alavat maat.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.