Viimeaikaisten maapallon sääilmiöiden perusteella jokaiselle lienee selvää, että maapallon ilmasto on radikaalisti muuttunut ja edelleen pahemmaksi muuttuu.
Se tulee rajusti muuttamaan elinolosuhteita. Siitä vaan väitellään, onko ilmiö luonnollinen ja historialliseen kehitykseen kuuluva, vaiko ihmiskunnan itsensä aiheuttama.
Nykytiede on täysin vakuuttunut siitä, että ilmakehään kertyvä hiilidioksidi on siihen syyllinen. Ennen teollista aikaa ongelmaa ei ollut, siis aikaa ennen 1900-lukua.
Sitten alkoi teollinen aikakausi ja tehtaat ryhtyivät lisääntyvällä vauhdilla tuottamaan tavaraa markkinoille käyttäen energiana hiiltä ja myöhemmin öljyä.
Samalla lämmittäminen ja liikenne jatkuvasti kasvavalla volyymillä ovat käyttäneet näitä fossiilisia polttoaineita ja nyt ilmastokriisi on valmis.
Kun maapallon arvioitu ikä on noin 4 miljardia vuotta, on siis paljon ennen ihmiskunnan aikakautta tällä pallolla tapahtunut paljon. On ollut monenlaista puusto- ja muuta kasvillisuutta, ja niiden myötä on syntynyt valtavia metsäpaloja.
Niistä ja esihistoriallisesta eläin- ja kasvikunnan elämänkierrosta taas ovat syntyneet valtavat hiili-, öljy- ja kaasukerrostumat maan kuoren alle, joita ihmiskunta on hyödyntänyt ja edelleen hyödyntää pahentaen siten ilmastokriisiä.
Valitettavasti politiikka, ja varsinkin itäisen ja läntisen maailman valtiaat ovat pitäneet huolta siitä, että tieteelliset tosiasiat on kumottu ja entinen meno jatkuu. Esimerkiksi läntinen valtias hylkäsi Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen ja lisäsi fossiilisen energian käyttöä, vaikka hänen edustamansa jättivaltio on maailman suurin ilmakehän saastuttaja.
Onhan jo tieteen taholta todettu, että paluuta entiseen ei enää ole, mutta kehitystä voidaan vielä jarruttaa, jos kansojen yhteistahtoa löytyy.
Kaikella on seurauksensa, ja on siis ymmärrettävää, että keskisessä maailmassa kuumuuden ja kuivuuden aiheuttamien seurausten vuoksi suuretkin ihmisjoukot voivat joutua pyrkimään viileämpään pohjoiseen.
Jos niin käy, se tulee suuresti mullistamaan tätä pohjoista maailmaa. Kyse voi olla miljoonistakin avuntarvitsijoista, kuka tietää, mutta sellaiseenkin pitäisi valmistautua.
Suomenkin kuihtuva väestönkasvu tulisi saamaan kaivattua lisäystä ja ehkä suuret selkoset ja laajat metsätkin tulisivat saamaan ihmisasutuksen, ellei sitten se laajeneva kuumuus ja kuivuus tee tätä pohjoistakin asumiskelvottomaksi.
Osmo Leinonen
Raahe