Viime vuosina päästöt ovat laskeneet oikeastaan vain päästökauppa-aloilla. Hiilinielut ovat pienimmillään tällä vuosituhannella ja kiertotalouskin jumittaa alkumetreillä. Lopputulema on karu: Suomessa kasvihuonekaasujen päästöt kasvoivat viime vuonna.
Kansalaisten ilmastohuoli ja poliittiset julistukset eivät ole kääntäneet päästöjä laskuun. Sen sijaan Suomi näyttää uskovan metsien hiilinielun kaikkivoipaisuuteen.
Väitettä voi pitää provosoivana, ja sitä se jossain määrin onkin. Tilastojen ja julkisen keskustelun perusteella se ei silti ole kovin kaukana todellisuudesta.
Poliittista puhetta ovat viime aikoina hallinneet metsät ja pellot, eikä syyttä. Torstaina julkaistu hallitusten välisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n maankäyttöraportti vahvistaa entisestään käsitystä maaperän ja sillä kasvavan kasvillisuuden valtavasta merkityksestä ilmastolle.
Samalla se muistuttaa, että nieluilla ongelma ei ratkea.
– Maa on osa ratkaisua, mutta ei voi tehdä kaikkea, totesi IPCC:n puheenjohtaja Hoesung Lee raportin julkaisutilaisuudessa.
Metsät eivät sittenkään pelasta
Heinäkuussa Science-lehdessä julkaistiin tutkimus, jossa laskettiin maailmanlaajuiset mahdollisuudet metsittämiseen ja hiilen sidontaan sen avulla.
Tutkimus uutisoitiin Suomessakin hyvin optimistiseen sävyyn, ikään kuin metsät olisivat helppo keino ilmastokriisin ratkaisuun, eikä rajuja muutoksia elämäntapoihin tarvittaisi lainkaan.