Il­ma­ki­ta­ra pysyi ko­te­los­sa

Samppa Lajunen on 23-vuotias nuori mies Jyväskylästä. Hän on myös kymmenkertainen yhdistetyn arvokisamitalisti. Lajunen avasi Suomen mitalitilin, pronssikin kelpasi olympiavoittajalle.

Vetohommissa. Samppa Lajunen otti pronssimitalin tyynesti vastaan.
Vetohommissa. Samppa Lajunen otti pronssimitalin tyynesti vastaan.
Kuva: lehtikuva

Val di Fiemme Samppa Lajunen on 23-vuotias nuori mies Jyväskylästä. Hän on myös kymmenkertainen yhdistetyn arvokisamitalisti. Kymmenes tuli perjantaina MM-kisojen yhdistetyn normaalikisasta. Juhlamitali on väriltään pronssia ja se on Suomen ensimmäinen Val di Fiemmen MM-kisoista.

Lajusen kymmenen mitalin joukossa on muun muassa kolme olympiakultaa ja yksi MM-kulta joukkuekisasta. Ensi viikon perjantaina sprinttikisasta Lajusella on viimeinen mahdollisuus napata puuttuva henkilökohtainen maailmanmestaruus. Ensi vuoden keväällä Lajunen ripustaa 25-vuotiaana kilpasuksensa naulaan.

"Niin sanoin jo viime vuonna olympialaisten jälkeen. Päätös on yhä voimassa", Lajunen toteaa.

Lajunen on aikaisemmissa arvokisoissa lanseerannut omaksi tyylikseen juhlia voittoa tai mitalihiihtoa railakkaalla ilmakitaran soitolla maalisuoralla. Eilen ilmakitara pysyi kotelossaan. MM-pronssi oli Lajuselle käden heilautuksen arvoinen mitali.

Onko viime talven olympiasankari pettynyt pronssiinsa?

"Ei suinkaan. Pronssi tuntuu ihan mukavalta", Lajunen sanoo.

"Tätä mitalia varten olen tehnyt töitä samalla tavalla kuin olympiavoitojakin varten. Pitää tyytyä siihen, mikä on sen hetken kunnolla mahdollista. Tänään minulla ei ollut eväitä parempaan."

"Ja jäihän sinne aika monta kovaa kaveria taaksekin", Lajunen huomauttaa.

Lajunen olisi voinut lainata ilmakitaraansa Saksan Ronny Ackermannille. Saksalaisella olisi ollut sekä aihetta että aikaa vähän pitempäänkin sooloon. Ackerman voitti ensimmäisen arvokisakultansa ylivoimaisesti.

Hopealle yltänyt Itävallan Felix Gottwald hävisi Ackermannille lähes minuutin. Lajunen oli maaliviivalla minuutin ja 15 sekuntia saksalaista myöhemmin.

"Olo maalissa oli vähän hämmentynyt: tunne oli yhtä aikaa hullu ja mahtava", Ackermann kuvailee.



Ackermann
lähti jo mäesssä


Saksalainen ratkaisi kisan käytännösä jo mäkihypyssä. Hän pääsi ladulle yli kaksi minuuttia ennen Lajusta ja Gottwaldia.

"Hypyt olivat hyviä ja fiilis oli ennen hiihtoa kiva. Olin silti vähän huolissani: Samppa ja Felix ovat kovia hemmoja hiihtämään."

Lajunen ei mäkihypyn jälkeen enää haveillut kultamitalista. Hiihtovire oli miehelle pieni arvoitus.

"Mahdollisuudet mitaliin olivat 50/50", Lajunen sanoo.

Muut suomalaiset eivät selvinneet kisassa kymmenen parhaan joukkoon. Hannu Manninen oli 11:s, Jaakko Tallus 13:s ja Jouni Kaitainen 19:s.



Kaksi paikkaa
parantaa


Samppa Lajunen sanoo suoraan, ettei ole samanlaisessa kunnossa kuin viime talvena. Sekä mäestä että ladulta puuttuvat paras isku ja varmuus.

"Tänäänkin molemmissa olisi ollut parantamisen varaa. Kisa oli sellainen tasapainoinen suoritus", mäessä kuudenneksi ja ladulla seitsemänneksi sijoittunut Lajunen sanoo.

Enemmän vaikeuksia Lajusella on ollut kauden mittaan mäkihyppynsä kanssa. Mies on tuskaillut monen muun hyppääjän tapaa muun muassa mäkipukunsa kanssa. MM-kisoissa välineistä ei enää ollut huolta.

Enemmän Lajunen on joutunut raapimaan päätään ponnistustekniikkaan pesiytyneiden pikkuvirheiden kanssa.

"Onnistunut ponnistus on niin pienistä asioista kiinni, että koko ponnistaminen on ollut välillä ihan henkimaailman hommaa. Välillä on lähtenyt ja välillä idea on kadonnut taivaan tuuliin", Lajunen sanoo.

"Hiihtovire on puolestaan vaihdellut paljonkin päivän kunnon mukaan. Tänään menin hapoille, kun yritin mennä vähänkään lujempaan. En mahtanut mitään, kun Felix rykäisi ja karkasi kohti hopeamitalia."

"Mutta eihän se loppujen lopuksi ollut ollenkaan hassumpi hiihto meikäläiseltä", pronssimitalisti hymyilee.

Ilmoita asiavirheestä