Il­mai­lu­vi­ran­omai­set saat­ta­vat ar­vioi­da sää­dök­siä uu­del­leen

Ilmailuviranomaiset saattavat arvioida ilmailusäädöksiä uusiksi Jämijärven lentoturman jälkeen.

Ilmailuviranomaiset saattavat arvioida ilmailusäädöksiä uusiksi Jämijärven lentoturman jälkeen.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan ministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi odottavat nyt Onnettomuustutkintakeskuksen selvitystä Jämijärven tapahtumista. Tämän jälkeen ilmailuviranomaiset voivat arvioida, tarkastellaanko ilmailusäädöksiä uudelleen.

Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on esittänyt suruvalittelunsa Jämijärven onnettomuuden uhrien omaisille.

Laskuvarjohyppytoimintaa pyörittävät Suomessa yhdistykset eli laskuvarjokerhot. Lisäksi alalla on toiminut muutaman vuoden yksi yritys. Näin kertoo Ilmailuliiton lajipäällikkö Jari Lehti, joka korostaa puhuvansa laskuvarjourheilusta yleisellä tasolla.

Lehti kertoo, että yhdistykset myös yleensä omistavat laskuvarjohyppyihin käytettävät lentokoneet eli hyppykoneet. Koneita lentävät yhdistyksissä pääosin harrastelentäjät.

- Hyppylentäminen, eli hyppykoneen pilottina toimiminen, on yksi harrastuslaji lentäjille, Lehti kertoo.

Yleensä laskuvarjohypyt tehdään juuri lentokentälle. Hyppypäivä pyörii siten, että lentokone tekee useita nousuja. Hyppääjät menevät koneen kyytiin vuorollaan, hyppäävät, laskeutuvat kentälle, keräävät varjonsa syliin ja menevät pakkaamaan sen. Sitten he voivat taas odotella seuraavaa hyppyvuoroaan.

Lehti arvioi, että noin 4 000 metriä, jossa Jämijärven turma tapahtui, on aika normaali hyppykorkeus. Laskuvarjohypyt voidaan tehdä yksitellen, kaksittain tai vaikkapa viiden tai kymmenen hengen ryhmässä.

Laskuvarjohyppytoiminta painottuu Jämijärven kentällä muiden harrastusten tapaan viikonloppuihin, joskin kesällä voi toimintaa olla viikollakin.

Ilmoita asiavirheestä