Analyysi: Oulun jät­ti-in­ves­toin­nit kan­nat­taa tehdä vaikka ris­kil­lä

Oulu: Täh­ti­tor­nin kah­vi­lan tu­ki­muu­ri on vaa­ras­sa sortua

Varkaudet: Ruo­ka­var­kaat vievät aiempaa isompia saa­lii­ta, va­ras­hä­lyt­ti­met otettu apuun

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Illan auer hymyää hel­mas­sa

Lempimaisemamme ovat turvasatamia ja uusiutumisen voimaloita. "Paikassa, toisin kuin ajassa, tunnemme olomme kotoisaksi. Ikään kuin olisimme ei-ajallisia olentoja, jotka ajan virta on selittämättömästi saanut pyydystetyksi satimeensa."

Puvun muoto on tärkeä Pasi Räbinälle, ja kuka vaatteen sisällä on. "Idea ei riitä, myös toteutus pitää saada skarpiksi", hän sanoo. Omamaisema-kokoelman puvut on toteuttanut teatteriompelij
Puvun muoto on tärkeä Pasi Räbinälle, ja kuka vaatteen sisällä on. "Idea ei riitä, myös toteutus pitää saada skarpiksi", hän sanoo. Omamaisema-kokoelman puvut on toteuttanut teatteriompelij

Lempimaisemamme ovat turvasatamia ja uusiutumisen voimaloita.

"Paikassa, toisin kuin ajassa, tunnemme olomme kotoisaksi. Ikään kuin olisimme ei-ajallisia olentoja, jotka ajan virta on selittämättömästi saanut pyydystetyksi satimeensa."

Tämä yhdysvaltalaisen emeritusprofessorin Yi-Fu Tuanin viisaus nousee mieleen Oulun teatterin pukusuunnittelijan Pasi Räbinän Omamaisema-pukukokoelman töitä katsellessa.

Helmoissa ui veden kalvoon heijastuvia pilviä. Erään puvun olkapäältä laskeutuu viuhkamainen laskostus, josta avautuu autereinen sisävesimaisema saarineen.

"Olen aina elänyt veden äärellä. Kuopiossa asuttiin ihan Kallaveden rannalla. Vanhempien mökki on Pielaveden rannalla ja oma mökki Simossa meren rannalla", Räbinä kertoo.

"Sillä ei ole merkitystä, onko vesi suolaista vai makeaa. Onko se joki, järvi tai meri. Veden elementti on tullut itselleni hyvin tärkeäksi viime vuosina. Samoin maiseman kauneus, maiseman lumo."

Omamaisema on uniikkipukukokoelma, jossa osaksi pukuja kankaalle on loihdittu maisemia digitaalisella painannalla.

Lue lisää tiistain Kalevasta!