Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Il­ki­val­las­sa ei ole mitään järkeä – mikä yhdestä nur­kas­ta kor­ja­taan, niin jo toi­ses­ta ollaan sär­ke­mäs­sä

Laavun näköalapaikan penkit on useita kertoja heitetty jyrkänteeltä alas. Kasvavia puita, erittäin paksujakin, katkotaan jatkuvasti ja heitetään jyrkänteeltä alas tai jätetään lojumaan laavun läheisyyteen.

Laavun seinälle oli vaneritauluun laitettu yhteystiedot ja GPS-koordinaatit käytettäväksi mahdollisessa tapaturmatilanteessa apua soitettaessa. Tiedot taulusta revittiin ja vaneritaulu sotkettiin varmuuden vuoksi spraymaalilla.

Laavun näköalapaikan penkit on useita kertoja heitetty jyrkänteeltä alas. Kasvavia puita, erittäin paksujakin, katkotaan jatkuvasti ja heitetään jyrkänteeltä alas tai jätetään lojumaan laavun läheisyyteen.

Laavun WC on kaadettu ja raskas pöytä penkkeineen on heitetty jyrkänteeltä alas. Laavulle tulevilla portailla on ilmeisesti hypitty tai heitetty painavia kiviä askelmille, joita on katkeillut. Näin on käynyt useita kertoja.

Portaiden kaiteita sotketaan spraymaalilla. Nuotion arinan makkaranpaistoritilän tukivarren koukut on katkottu, jolloin ritilän korkeutta on vaikea säädellä. Nuotioon laitetaan tyhjiä, rahanalaisia vaihtotölkkejä.

Tällaista me vapaaehtoiset laavun ylläpidosta vastaavat kohtaamme jatkuvasti esimerkkinä ilkivallasta. Näinkö henkilöt, jotka näin tekevät, käyttäytyvät myös kotona? Epäilen.

Toki vastapainoksi kohtaamme laavulla lukuisia hymyileviä kasvoja ja saamme kiitosta laavumme ylläpidosta.

Haukiputaalla työskentelevät Oulun kaupungin puistotyöntekijät työnjohtajineen ovat meille erinomaisia yhteistyökumppaneita. Heiltä saamme aina apua sitä tarvittaessa laavun ylläpitoon ja kunnostamiseen. Suurkiitokset heille.

Vaikea on ymmärtää, että miksi perheidenkin suosimalle laavulle, jonne on pitkä matka, tullaan ja tehdään sitten ilkivaltaa nuotiokahvinkeiton ja makkaranpaiston sijaan. Minkä yhdestä nurkasta korjaamme, niin jo toisesta nurkasta ollaan särkemässä.

"Vaikea on ymmärtää, että miksi perheidenkin suosimalle laavulle, jonne on pitkä matka, tullaan ja tehdään sitten ilkivaltaa nuotiokahvinkeiton ja makkaranpaiston sijaan."

Selvästikin ilkivallantekijöitä on ajoittain samanaikaisesti useita, sillä niin painavia ovat puut ja esineet, joita liikutellaan laavulla paikasta toiseen ja särjetään. Viitteitä olemme toki saaneet kaljoitteluporukoista, nuoristakin. Todisteita meillä ei valitettavasti ole heidän tekemästään mahdollisesta ilkivallasta.

Uskon, että ilkivallantekijöitä laavulla kävijöiden joukosta ei ole monia siitä määrästä, jotka laavuamme etenkin viikonloppuisin käyttävät. Laavulla tavataan runsaasti perheitä, retkeilijöitä, sauvakävelijöitä ja maastopyöräilijöitä sekä talvella hiihtäjiä. Partiolaisetkin käyttävät laavuamme vuosittain.

Useat laavulla kävijät ovat olleet meihin yhteydessä huomatessaan ilkivaltaa ja korjattavaa laavulla. Ymmärrettävästi olosuhteiden takia ilkivalta keskittyy pääsääntöisesti lumettomaan aikaan. Yksikin ilkivallantekijä saa aikaan sellaista tuhoa, josta kärsivät kaikki laavua käyttävät.

Laavumme ei ole ainoa Oulussa, jossa ilkivaltaa kohdataan. Harmillisinta kaikesta on, että jos me laavun ylläpidosta vastaavat väsymme ilkivaltaan ja lopetamme laavun ylläpidon. Samalla tulisi loppumaan myös laavun puuhuolto. Tästä kärsisivät kaikki laavuamme käyttävät. Tällaisessa käytöksessä ei ole sitten mitään järkeä.

Hannu Liljamo

Haukipudas

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.