Suomen haittaohjelmahavainnoissa tapahtui merkittävä muutos vuonna 2014, kertoo Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus.
Viime vuoden aikana tyypillisin raportoitu haittaohjelma oli lataajatyyppinen ZeroAccess (troijalainen). ZeroAccess voi ladata tartunnan saaneeseen koneeseen myös muita haittaohjelmia, joilla pyritään muun muassa varastamaan käyttäjän tietoja.
ZeroAccess-troijalaisen saastuttamaa konetta voidaan pyrkiä käyttämään muun muassa bittirahan louhimiseen ja sivunäyttöjen ohjaamiseen mainostulojen takia.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan lataajatyyppisten havaintojen osuus kasvoi merkittävästi vuonna 2014. Peräti 75 prosenttia kaikista haittaohjelmahavainnoista koski lataajatyyppisiä haittaohjelmia, kun vuonna 2013 osuus oli vain 29 prosenttia.
ZeroAccess pesi Helsingin Sanomien mukaan Elisan verkossa. Kyberturvallisuuskeskus puuttui ongelmaan vuoden 2014 alkupuolella, ja havainnot haittaohjelmista vähenivät selvästi kesään mennessä.
Viime vuoden toiseksi raportoiduin haittaohjelma oli tyypiltään tietovaras, joka varastaa käyttäjän tietoja, kuten salasanoja ja käyttäjätunnuksia. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan hyökkääjät voivat varastettujen salasanojen avulla esiintyä uhrin identiteetillä.
Lähes viidennes haittaohjelmahavainnoista koski tietovarashaittaohjelmia.
Matojen ja erilaisten roskapostittajien määrä sen sijaan väheni vuoden 2013 verrattuna merkittävästi.
Viestintäviraston artikkeli aiheesta >>> Viestintäviraston toimialakatsaus 1/2015 (pdf) >>>