Ikäihmiset kannattelevat perheitä ja yhteisöjä jo pelkällä olemassaolollaan. Suurilta ikäluokilta meillä olisi opittavaa myös tulevaisuususkon ylläpitämisestä sekä keinoista selvitä kriisien läpi yhdessä.
Ikäihmisillä on oikeus myös nauttia elämästään. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen on jäljellä monia elämäntäyteisiä vuosia. Toivoisin, että haluaisimme yhteiskuntana tukea myös ikäihmisten hyvinvointia.
Näyttää siltä, että kaikki alkoholilakia muuttamaan pyrkivät eivät ajattele ikäihmisten roolista samalla tavoin. Nyt kaavailluilla alkoholilain muutoksilla tulee olemaan ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä heikentäviä vaikutuksia.
Ikääntyminen itsessään on alkoholihaittoja lisäävä tekijä. Pienempi annos alkoholia vaikuttaa iäkkäämmällä nuorempaa enemmän. Sairauksiin käytetyt lääkkeet yhdessä alkoholin kanssa lisäävät haittoja, kuten tapaturma-alttiutta entisestään.
Eläkkeelle jääminen tai läheisen poismeno kaventaa elämänpiiriä ja lisää yksinäisyyden kokemusta. Muutos voi tuntua yllättävältä, ja keinot selvitä tilanteessa voivat olla vähäiset. Ihminen saattaa alkaa hakea tilanteeseensa nopeaa helpotusta. Alkoholiin saatetaan turvautua, vaikka se ei olisi aiempiin elämäntilanteisiin kuulunutkaan.
Mikäli ruokakaupoista saa jatkossa vahvempaa alkoholia, lisää se entisestään riskiä myös ikäihmisten päihdehaittojen lisääntymiselle. Liikuntarajoitteisen on helpompi mennä lähikauppaan kuin kauemmas Alkoon. Erityisen helppoa on lisätä alkoholin kulutusta, jos alkoholia saa jatkossa suoraan kotiin kuljetettuna.
Nyt on korkea aika kiinnittää huomio alkoholilain muutoksista kärsiviin. Ikäihmisten elämään ja toimintakykyyn tulee suhtautua arvostaen. Alkoholin saatavuuden helpottaminen ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella tulee lopettaa viimeistään nyt.
Marika Vartiainen
osastopäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry