Iijoki on 370 kilometriä pitkä joki, joka saa alkunsa Iijärvestä Kuusamon vaara-alueelta. Ii-alkuisia vesien nimiä on runsaat 30 sisä-Suomessa Päijänteen seudulta Laatokalle ja Lappiin. Ne lienevät sisä-Suomen vanhojen eränkävijöiden, hämäläisten antamia.
Vanhat nimimuodot viittaavat siihen, että Ii-elementissä on sen keskellä ollut dentaalispirantti d, joka on säilynyt muun muassa Kaaresuvannon nimessä Idivuoma ja Suomessa Iisalmen ruotsinkielisessä nimessä Idensalmi.
Nimen alkujuurena lienee muinaisskandinavian sana idha, joka merkitsi ”juoksevassa vedessä takaisin virtaavaa vettä, kun se törmää johonkin esteeseen”. Sanaa esiintyy d-llisenä Pohjois-Ruotsin murteissa (Kalix, Norrbotten).
Voinee ajatella, että Iijoessa lohipadoissa ilmiö on esiintynyt muun muassa Iijoen Puodinkoskeen ja Helsinginkoskeen rakennetuissa lohipadoissa. Pohjois-Ruotsin helsinkien heimoon ja sen lohenkalastukseen viittaa juuri nimi Helsinginkoski.
Nimet ovat samalla todiste ruotsalaisesta vanhasta asutusvaikutuksesta Pohjois-Pohjanmaan rannikolla.
Iissä ja Haukiputaalla vanhojen sukunimien Pernu ja Päkki juurina ovat skandinaaviset nimet Björn ja Späck. Haukiputaalla talonpoika Jaakko Pernun nimenä vuoden 1543 voudinmaakirjassa esiintyy Jakob Björnsson eli Jaakko Björninpoika.
Jouko Vahtola
professori emeritus, Taivalkoski, Jurmunkoski