Vain pieni osa lohen vaelluspoikasista selviää alasvaelluksesta Iijoella. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Pullonkaulaksi osoittautui erityisesti Pahkakosken voimalaitos.
Luonnonvarakeskus tutki kesällä 2023 Iijoella lohen vaelluspoikasten alasvaellusta. Viiden voimalan läpi Iijokisuulle selviytyi keskimäärin vain seitsemän prosenttia vaelluspoikasista.
Merkittävimmäksi vaelluksen esteeksi osoittautui Pahkakosken voimalaitos, jonka yläpuolelle pysähtyi yli puolet vaelluspoikasista.
Lohenpoikaset pysähtyivät Pahkakoskelle riippumatta siitä, oliko se ensimmäinen vai toinen vaelluspoikasten kohtaama voimalaitos. Lisäksi ne vaelluspoikaset, jotka uivat Pahkakosken voimalaitoksen läpi, viipyivät padon yläpuolella keskimäärin useita vuorokausia.
Useissa alasvaellustutkimuksissa vaelluspoikasten on havaittu ohittavan ensimmäisen kohtaamansa voimalaitoksen verraten hyvällä teholla, ja ongelmien on arvioitu kertautuvan vasta seuraavilla voimalaitoksilla.
– Pahkakosken voimalaitoksen ohittaminen oli kuitenkin erittäin heikkoa riippumatta aikaisemmasta voimalaitoksen läpäisystä, Luonnonvarakeskuksen tutkija Riina Huusko toteaa tiedotteessa.
Tämä osoittaa Huuskon mukaan, että voimalaitoksen rakenne ja olosuhteet sen lähellä ovat hyvin keskeisessä roolissa alasvaelluksen onnistumisen kannalta.
Haapakosken alasvaellusväylän käyttämisen ei havaittu lisäävän vaelluspoikasten selviytymistä Pahkakoskelle tai jokisuulle verrattuna poikasiin, jotka uivat turbiinien läpi.
Iijoen ylimmälle voimalaitokselle, Haapakoskelle, on rakennettu alasvaellusyhteys. Se koostuu voimalaitospadon yläpuolella olevasta ohjausaidasta ja voimalaitospadon ohittavasta alasvaellusväylästä.
Raportti mainitsee mahdolliseksi ongelmalliseksi tekijäksi Pahkakoskella voimalan vedenoton, joka tapahtuu huomattavasti Haapakosken vedenottoa syvemmältä, jolloin vedenoton houkuttelevuus veden pintakerroksessa vaeltaville poikasille on todennäköisesti heikompaa.
Lisäksi Pahkakosken hitaammat virrannopeudet veden pintakerroksessa voivat osaltaan hankaloittaa hakeutumista päävirran mukana voimalaitosturbiineille.
Luonnonvarakeskuksen mukaan tulosten perusteella keskeinen vaelluskalakantojen elvyttämisen toimenpide Iijoella on parantaa vaelluspoikasten selviytymistä voimalaitospatojen ohi.
Elvyttämishankkeiden alkuvaiheessa vaelluspoikasten selviytymistä voidaan tukea myös ottamalla poikasia kiinni ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella ja kuljettamalla ne jokisuulle.
