Tietoon kohdistuu lukuisia riskejä, joista tunnetuimpien eli virusten osuus on varsin pieni. Virusten arvioidaan olevan viidenneksi yleisin syy viimeisen vuoden aikana sattuneisiin tiedon käyttökatkoksiin. Suurin uhka tietoturvallisuudelle on ihmisten toiminta.
Vuonna 1986 löydetyn ensimmäisen viruksen, Brain, jälkeen tietotekniikkaa ja tietoliikenneyhteyksiä ovat haavoittaneet kymmenet tuhannet virukset. Vuoden 2003 alkuun mennessä oli löydetty kaikkiaan noin 80 000 virusta.
Elokuussa 2003 tietokoneyhteyksiä haavoitti kuusi uutta virusta, joista tunnetuimmat ovat Sobig-virus ja Lovsan-mato.
"Tietoturvariskeistä virukset ovat yksi riskilaji monien joukossa ja pienimmästä päästä muutaman vuoden takaisen Tietoturva-tutkimuskyselyn mukaan. Kuitenkin ne ovat selkeästi kasvussa ja niiden oletetaan olevan viidenneksi yleisin syy viimeisen vuoden sisällä sattuneisiin käyttökatkoksiin", kertoo tietoturvallisuuteen erikoistunut riskienhallintajohtaja Tiina Danilotschkin-Forsman If Vahinkovakuutuksesta.
Yleisin tietoriski onkin käyttäjän virhe, joka yhdessä järjestelmävirheiden ja ylläpitopuutteiden kanssa aiheuttaa lähes puolet tietoriskeistä.
Tiedon varastamisesta suurimmat menetykset
Tietokoneisiin kohdistuvan rikollisuuden kustannuksista virukset aiheuttavat runsaan kymmenesosan.
Eniten erilaisia kustannuksia ja taloudellisia menetyksiä aiheutuu luottamuksellisen tiedon varastamisesta, toiseksi eniten taloudellisista rikoksesta ja kolmanneksi eniten viruksista.
"Tietoturvallisuuden tavoitteena on kaikessa muodossa olevan tiedon käytettävyyden, luottamuksellisuuden ja eheyden eli oikeellisuuden turvaaminen tiedon elinkaaressa. Avoimissa verkoissa (internet) tapahtuva toiminta edellyttää myös kiistämättömyyden eli tiedon antajan ja tiedon saajan aitouden varmistamisen", Danilotschkin-Forsman tiivistää.
Tietoon kohdistuvat riskit hän jakaa kolmeen ryhmään: häiriöihin ja vahinkoihin, asiattomaan ja rikolliseen toimintaan sekä laadullisiin riskeihin.
"Häiriöt ja vahingot vaikuttavat eniten tiedon käytettävyyteen, asiaton ja rikollinen toiminta voivat kohdistua niin luottamuksellisuuteen, eheyteen kuin käytettävyyteen", Danilotschkin-Forsman kuvaa.
"Laadulliset puutteet vaikuttavat tiedon paikkansa pitävyyteen ja ajankohtaisuuteen eli eheyteen, mutta myös käytettävyyteen ja luottamuksellisuuteen", hän jatkaa.
Lisäkustannuksia ja imagohaittoja
Tietoriskin toteutumisesta voi seurata, että tietoja menetetään, tietojen käyttö estyy tai tiedon siirto keskeytyy. Riskejä ovat myös tietojen muuttuminen tai niiden joutuminen asiattomien käsiin sekä tietojen virheellisyys, puutteellisuus ja epätäsmällisyys.
Riskien toteutuminen näkyy puolestaan lisäkustannuksina, tuottojen ja tulojen vähentymisinä tai menettämisinä sekä asiakkaiden reagointeina, kun julkisuuskuva heikkenee.
Tunnetuimpia teknisiä keinoja riskien hallintaan ovat virustorjunta, tunnistaminen ja todentaminen, digitaalinen allekirjoitus, palomuuri, järjestelmään tunkeutumisten havainnointi, lukitukset, varmuuskopiointi sekä varalaitteistot.
Hallinnollisiin keinoihin kuuluvat niin seurannat, ohjeet, opastus, koulutus kuin henkilöstövalinta ja jatkuvuuden hallinta.