Suomessa lakkautettiin yleisten väestönsuojien rakentaminen vuoden 2011 jälkeen. Lisäksi aiemmin väestönsuojan hoitajan nimeäminen oli pelastustoimilain mukaan pakollista, mutta vaatimus poistettiin laista vuonna 2004.
Ruotsi ajoi asevoimansa alas kylmän sodan jälkeen, ja vielä kymmenisen vuotta sitten Ruotsin asevoimien heikon tilan uskottiin olevan uhka Itämeren turvallisuudelle.
Tuli Venäjän hyökkäyssota ja Suomi ja Ruotsi kiirehtivät kohti Natoa. Suomessa sisäministeriö aloitti kartoituksen maan väestönsuojien kunnosta. Vaikka tänä päivänä sekä Suomi että Ruotsi kuuluvat Natoon, kaikki ymmärtävät, että olimme kummassakin prosessissa auttamattomasti viime tipassa.
Varautumisen tulisi tapahtua ennakkoon ja huomioida myös epätodennäköiset skenaariot. Muistetaan, että pudottihan Yhdysvallatkin atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin saadakseen Japanin antautumaan toisessa maailmasodassa. Mikä estää ydinaseiden käytön nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa, jossa maailman yhdeksän ydinasevaltion välinen varustelukilpailu on keskeinen osa ydinasepelotetta?
Venäjän hyökkäyssodan myötä Putin vilauttelee ydinasekorttia kuin puhuisi säästä. Vakavammat skenaariot ovat myös suomalaisten arkipäivää, sillä emme voi varmuudella tietää, mitä tulee tapahtumaan. Yhdysvaltojen tulevat vaalit Donald Trumpin uhoilevien puheiden saattelemana lisäävät turvallisuusympäristön arvaamattomuutta.
Sisäministeriön selvityksen mukaan väestönsuojia riittää maassamme noin 4,8 miljoonalle ihmisille. Kuitenkin väestönsuojissa on suurta maantieteellistä hajontaa, eikä joissain kunnissa ole lainkaan väestönsuojia. Väestönsuojien kunto vaihtelee merkittävästi.
Isojen kaupunkien upeat kalliosuojat eivät kompensoi pienten paikkakuntien puutteellisia suojia. Ja jos unohdetaan hetkeksi suojien kunto, kukaan ei puhu mitään siitä, että Suomessa on 0,8 miljoonaa ihmistä, joille ei ole paikkaa väestönsuojassa.
Ruotsissa Puolustusvoimien komentajan ja siviilipuolustusministerin kommentit sodan uhan leviämisestä ovat saaneet maata ”sotapaniikkiin”. Suomessa vastaavaa puhetta ei olla kuultu. Kumpi on oikeassa?
Suomella ja Ruotsilla on kuitenkin puolustuksellista yhteistyötä, Naton myötä aiempaa enemmän, joten viestinnällinen yhteisymmärrys sotilaallisen uhan todennäköisyydestä olisi suotavaa viranomaisten uskottavuuden, kansalaisten turvallisuudentunteen ja varautumisen kannalta.
Heta Pikkarainen
Oulu