BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula ei pysy neuvottelutilassa aloillaan.
Hän nousee tämän tästä ja piirtää fläppitaululle.
Ala-Mursulan tarkoituksena on käyrien, kuvien ja muiden merkintöjen avulla kertoa, missä mallissa Oulun asiat ovat.
Hyvässä ovat, jos uskoo Ala-Mursulaa:
– Täällä tehdään älyttömän hienoja juttuja monella sektorilla, hän varmistaa.
5G- ja 6G-mobiiliverkkojen kehityksessä ollaan jopa ”ihan ykkönen maailmassa” ja niiden ympärillä on ”hieno ekosysteemi”.
Ala-Mursula hypähtää taas fläppitaululle ja perusteellisessa jatkoselostuksessa kuulija putoaa helposti kärryiltä.
Pelkistettynä kyse on kuitenkin oululaisesta värisuorasta: osaamisesta uusien mobiiliverkkojen kaikilla osa-alueilla.
– Nyt pitää vain uskaltaa. Oulu pärjää kyllä, kun täällä lähdetään uusiin aaltoihin ensimmäisenä liikenteeseen.
Kehut Polarille
Mobiiliverkkojen lisäksi Oulussa ollaan hyvällä tasolla painettavassa elektroniikassa, terveys- ja kierrätysteknologiassa.
Terveysteknologiasta puhuessaan Ala-Mursula kiittää vuolaasti Polar Electroa, jonka merkitys on ”älyttömän oleellinen”.
– Polarissa on tutkittu ihmiskehoa, mistä on paljon hyötyä Oulun seudun yrityksille. Lisäksi täällä on lääketehdas Kontinkankaalla ja paljon biopuolen tutkimusta.
Terveysteknologiasta Ala-Mursula odottaakin ”kahdessa kolmessa vuodessa paljon hyvää”.
– Oulussa voisi olla terveysteknologian valtakunnallinen digi-hubi (keskittymä).
Kierrätysteknologiassa katse kohdistuu Stora Ensoon. Jos se muuttaa Oulun paperitehtaansa kartonkitehtaaksi, työpaikat säilyvät ja alueen kierrätyssysteemit saavat vahvan lisän.
Tavalliselle oululaiselle näkyvistä asioista Ala-Mursula ottaa kantaa myös matkailuun.
Matkailu on kasvanut pikku hiljaa. Allas Sea Pool, Hietasaari-kaavoitus ja Asemanseudun rakentaminen lisäävät veto- ja elinvoimaa.
Mutta mahdollisuuksia olisi paljon enempään.
Jarruna on hotellipula. Kapasiteettia on nyt yhtä paljon kuin vuonna 2007.
– Airbnb-majoitusta on kahden hotellin verran. Tilausta on ollut, sillä liikematkustus vie nyt hotellipaikat.
Tummat pilvet
Mutta ne tummat pilvet. Niitäkin on Oulun taivaalle kertynyt.
– Yhteistyössä on aina parannettavaa, Ala-Mursula aloittaa.
Varsinaiset ongelmat ovat kuitenkin muualla.
– Isoin ongelma on työllisyys. Oulussa olemme päässeet 16 prosentin työttömyydestä vajaaseen 12:een.
Viime vuonna syntyi 2 000 uutta nettotyöpaikkaa, mutta tarvitsemme selvästi koko seutukunnan tavoitteellista toimintaa, Ala-Mursula sanoo.
Ongelmien iso nimittäjä on rahan puute.
Eniten resurseja tarvittaisiin innovaatiotoimintaan ja kasvuyritysten rahoittamiseen.
– Tällä hetkellä koko Suomessa ei ole tahoa, joka pystyisi tekemään vähintään kymmenen miljoonan euron sijoituksia kasvuyrityksiin, Ala-Mursula sanoo.
Pankkien varaan Ala-Mursula ei tässä paljon laske: ne vain optimoivat, eivätkä ota riskiä.
Iso loikka
Rahaa tarvitsee nopeasti myös Oulun yliopisto, jotta se voisi lisätä aloituspaikkoja.
– Kaupalliset, tekniset ja ihmistieteelliset alat, Ala-Mursula hahmottelee lisäpaikkojen kohteita.
– Mettämiehen vaistolla sanoisin, että yliopisto tarvitsee yhteensä 700 aloituspaikkaa lisää ja vastaava määrä rahoitusta.
Yliopiston, vanhan opinahjonsa alueesta Ala-Mursula tekisi ”Pohjoismaiden tunnetuimman tiede- ja innovaatiokeskuksen”.
– Mutta nyt näyttää siltä, että tämä asia pyritään pilaamaan rakentamalla yliopiston ja alueen teknologiayritysten väliin asuntoja.
Ala-Mursula pitää ”38 neliön kolmioiden” rakentamista kuin muurin rakentamisena.
– Tiede- ja innovaatiokeskukset Linnanmaalle ja Kontinkankaalle ovat se seuraava Oulun iso loikka.
MAANVILJELY VAIHTUI BISNEKSEEN
Juha Ala-Mursulasta piti tulla maanviljelijä.
Alavutelaispojan haaveet kariutuvat kuitenkin vilja- ja eläinallergioihin.
Mikä siis eteen? Opiskelu.
Peruskoulun yhdeksännellä Ala-Mursula teki ”strategisen liikun”: vaihtoi kaikki kurssit laajoiksi ja siirtyi takapenkistä etupenkkiin.
Lukion jälkeen Ala-Mursula tutkaili vaihtoehtojaan. Elektroniikasta kiinnostuneena hän valitsi Oulun yliopiston, jonka koulutusohjelma peittosi Helsingin ja Tampereen.
Ala-Mursula opiskeli Oulussa diplomi-insinööriksi samaan aikaan Juha Sipilän kanssa.
– Juhan kanssa on tavattu työelämässäkin: ostettu ja myyty toisillemme vuoron perään.
Ala-Mursula oli pitkään Nokian palveluksessa, josta siirtyi nykyisen BusinessOulun johtoon 2010.
Uransa monissa vaiheissa hän on ollut tekemisissä laatuasioiden kanssa. Kädenjälkeä löytyy myös kansainvälisestikin menestyneissä laitteissa.
Varhaisin pesti oli kuitenkin nuoruusvuosien turveyrittäjyys kotitilan nimiin Etelä-Pohjanmaalla.
Jo Nokia-vuosinaan Ala-Mursula löysi harrastuksen metsänhoidosta: on raivaussahaa, moottorisahaa ja mönkijää peräkärryineen. Kaikki toimii käsikäyttöisesti ja on samalla kuntosali.
Ja tietenkin on myös omaa metsää Ylikiimingissä, mitä hoitaa.
Äsken 57 vuotta täyttänyt Ala-Mursula on tuttu näky hiihtoladulla ja suunnistamassa. Hirviporukkaan hän kuuluu Vepsän kylällä.
Kotitilalle kävi hyvin allergioista huolimatta: velipoika hoitaa nyt tiluksia.