Helsinki "On vaarana, että taitekohdassa nyt oleva hyvinvointivaltio lähtee rapautumaan, jos ei tehdä selkeitä valintoja", varoittaa tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta, jonka yhdessä Stakesin tutkija Mikko Kauton kanssa on kirjoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitran) keskiviikkona julkistaman kirjan hyvinvointivaltion haasteista.
Keskeinen sanoma Hyvinvoinnin valinnat -kirjassa on, että nyt tarvitaan laajaa uudistuspolitiikkaa, arvoihin ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin perustuvia hyvinvointipoliittisia strategioita.
Sitra haluaa nostaa hyvinvointivaltion tulevaisuuden keskeiseksi eduskuntavaalien teemaksi ja korostaa, että äänestäjillä on oikeus kuulla puolueiden linjaukset ja tehdä sen perusteella omat ratkaisunsa maalisvaaleissa.
Nuorten tutkijoiden tuore raportti, joka perustuu myös laajaan asiantuntijakuulemiseen, ei ole suositusluettelo. Se ei tarjoa ihannemalliakaan, vaan poliitikkojen tehtävä on antaa vastaukset ja tehdä valinnat.
Kautto korosti, että yhtä toimivaa reseptiä tuskin löytyy, eikä kaikkien etua voi ajaa. Suomen malliksi muodostuu lyhyellä tähtäimellä se, miten eri puolueiden tavoitteiden ja keinojen kokoelma sovitetaan yhteen hallitusohjelmassa.
Tutkimusjohtaja Antti Hautamäki Sitrasta totesi, että tulevan hallituksen ohjelmasta muodostuu vääjäämättä hyvinvointipolitiikan kivijalka.
Pesäkkeitä sammutettu
kriisitunnelmissa
Kantolan mukaan aktiivisten valintojen sijasta politiikassa toimitaan usein pakon edessä ja hyvinvointipolitiikkaa tehdään jatkuvissa kriisitunnelmissa, sammutetaan tulipesäkkeistä siellä, missä niitä milloinkin esiin pulpahtaa. Tämän tilalle Kantola vaatii selkeästi hahmottuvia poliittisia valintoja.
Haasteisiin vastaaminen edellyttää suuria muutoksia muutoksia nykyisissä toimintamalleissa. Ilman tätä ei hyvinvointiyhteiskunnan saavutuksia tutkijoiden mielestä voida turvata.
Hyvinvointivaltiolla on linjattu viisi haastetta: globalisaatio ja EU:n vaikutus, ikääntyminen ja perhemallien muutos, työllisyyden ja tuloerojen kasvu, alueellisten erojen kasvu sekä julkisten palvelujen tuottaminen.
Poliittisen vastuun merkitys hämärtynyt
Kantola muistutti, että globalisaatio ei tosiasiassa pakota meitä reagoimaan tietyllä tavalla, vaikka Suomi on jo siirtynyt pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta paljon keskieurooppalaiseen hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan. Paljon suurempia ovat muun muassa verokilpailun vaikutukset.
Kiistelyssä julkisista palveluista on taas hämärtynyt poliittinen vastuu, joka korostuu myös julkisten palveluiden työoloissa.
"Elämä jatkuvissa kriisitunnelmissa karkottaa työvoimaa ja heikentää palvelujen laatua", Anu Kantola varoitti. Jos näihin paineisiin ei reagoida tietoisesti ja selkeästi, hyvinvointimalli saattaa ajautua vähittäisen rapautumisen ja jatkuvien kriisien syöksykierteeseen. jatkossa on vastattava muun muassa siihen, turvataanko palvelut kaikille vai pelkästään niitä kipeästi tarvitseville sekä tuottaako palvelut yhteiskunta vai yksityiset yrittäjät?
Raportissa huomautetaan, että Suomi on kaupungistuva ja kansainvälistyvä, keskiluokkaistuva ja yksilöllistyvä maa, jossa kansalaiset odottavat hyvinvointivaltiolta yksiköllisiä ja laadukkaita palveluita.
Haasteista on vaikein on työttömyys, joka pitkittyessään on tuonut mukanaan syrjäytymistä. Kauton mukaan yksi edessä olevia isoja kysymyksiä on se, halutaanko Suomeen luoda matalan osaamisen työpaikkoja. Lisäksi ikääntymiseen ja muuhun sosiaaliturvaan liittyvät menopaineet uhkaavat myös olla törmäyskurssilla, jos veroastetta ei haluta kasvattaa.
Aluepolitiikassa puntariin on pantava tukipolitiikka ja sen suhde alueiden oma-aloitteisuutta korostavaan ohjelmalliseen politiikkaan, jota kohti on selkeästi siirrytty. Perinteinen aluepolitiikka ei enää ratkaise ongelmia.
