Kolumni

Hy­vin­voin­ti työssä näkyy asia­kas­pal­ve­lun laa­dus­sa

Työterveyslaitoksessa selvitettiin viime keväänä pk-yrittäjien käsityksiä, ajatuksia ja käytännön kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta.

Työterveyslaitoksessa selvitettiin viime keväänä pk-yrittäjien käsityksiä, ajatuksia ja käytännön kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta. Selvityksessä oli mukana 17 toimitusjohtajaa pk-yrityksistä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelta. Yritykset olivat erikokoisia ja toimialat vaihtelivat teollisuudesta taide-, viihde- ja virkistystoiminta-aloihin. Aihe koettiin tärkeäksi ja kaikki pyydetyt yritykset lähtivätkin mielellään mukaan. Yhteistyökumppaneina projektissa ovat Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry ja Lapin ely-keskus.

Työhyvinvoinnin kehittämisen hyödyt liittyvät yrittäjien mielestä yrityksen parempaan tulokseen, tehokkuuteen, laadukkaampaan työn jälkeen, parempaan asiakastyytyväisyyteen ja yrityksen imagoon. Hyötynä nähtiin myös työyhteisön sujuva toiminta ja työntekijöiden parempi jaksaminen sekä alhaisemmat sairauspoissaolot. ”Onnellisemmat työntekijät”, totesi eräs yrittäjä työhyvinvoinnin kehittämisen hyödyistä.


Työhyvinvointia työpaikalla luovat avoimuus ja motivaatio, iloinen puheensorina, kaiken työn ja kaikkien työntekijöiden arvostus sekä yhteistyö. Suurin osa vastauksista liittyi työyhteisön toiminnan ja vuorovaikutuksen kokonaisuuteen. Suuri osa vastauksista koski myös yrityksen johtamista ja työn organisointiin liittyviä asioita: ”Esimiehellä on riittävästi osaamista ja taitoja”, erityisesti ihmisten johtamisessa, ja työpaikalla on ”selkeät toimintatavat ja tehtävänkuvat”.

Työhyvinvointia edistetään yrityksissä tiedonkulkua auttavilla toimilla ja järjestämällä säännöllisiä palavereita. Liikuntasetelit ja työterveyshuoltopalveluiden järjestäminen mainittiin myös suurimmassa osassa yrityksiä heidän työhyvinvointia edistävinä käytännön asioina.


Heräsi kysymys miksi ei työyhteisön toimintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita mainittu monessakaan yrityksessä käytännön toimiksi, vaikka ne selvästi tunnistettiin tärkeäksi työhyvinvointia luovaksi asiaksi. Syitä voi olla monia, mutta joka tapauksessa olisi hyvä, että työyhteisön kehittämiseen liittyviin asioihin paneudutaan tietoisesti, koska niiden koetaan vaikuttavan niin suuresti työhyvinvointiin.

Yrityksille on tärkeää muodostaa oma tapansa tehdä asioita, jotta työntekijät saavat olla mahdollisimman paljon oma itsensä. Eräässä yrityksessä ei järjestetä palavereita aamulla, koska heidän työntekijänsä eivät ole yleisesti aamuihmisiä. Yrittäjä kritisoikin, että yhteiskunnassa ei ole paikkaa iltavirkuille. Jos työntekijän energiataso laskee päivän mittaan alhaiseksi, hän voi katsoa leffaa tai pelata. Tällainen tauko virittelee ajattelua ja on myös tärkeää yhteisöön sitouttamisen kannalta.

Tulostakin heillä syntyy – he hoitivat miljoonan euron projektin kolmessa kuukaudessa, kun kilpailija lupasi tehdä vastaavan työn vuodessa.


Myös asiakas aistii työpaikan ilmapiirin ja henkilöstön energisyyden. Työhyvinvoinnilla nähtiinkin olevan merkittävä yhteys asiakaspalvelun laatuun. Kun asiakaspalvelijalla on mukava olla, se näkyy asiakkaallekin ja toisaalta: ”Kun ei ole hyvä olla, ei jaksa vääntää.”

Työhyvinvointi näkyy myös parempana työn jälkenä ja vähempänä huolimattomuutena. ”Samat tuotteet saadaan myyntiin muihinkin yrityksiin; asiakaspalvelulla erottuu kilpailijoista”, totesi eräs yrittäjä. Asiakassuhteet pysyvät paremmin, kun samat työntekijät pysyvät kontakteina. Uudet asiakkaatkin tulevat usein vanhojen asiakkaiden kautta. Yrityksissä koettiin, että työhyvinvoinnin kehittämisestä on monenlaista hyötyä.

Vastuun työhyvinvoinnin kehittämisestä yrityksissä nähtiin kuuluvan kaikille. Yrityksen johto sekä myös esimiehet luovat puitteet kehittämiselle, sitoutuvat ja innostavat kehittämään. Työntekijät puolestaan osallistuvat kehittämiseen, ideoivat ja tuovat asioita esiin. Yhdessä tekeminen on hedelmällisintä. 


Yrittäjän oma hyvinvointi tahtoo unohtua. Yrittäjät pitivät verkostoja monella tavalla tärkeinä.
Verkostoista saa vinkkejä omaan tekemiseen, kollegoiden hyväksi havaittuja toimintatapoja on helpompi viedä käytäntöön, ja verkostojen kautta yrittäjät saavat vertaistukea asioissa, joissa heille ei löydy yrityksen sisällä keskustelukumppania. Omaa työhyvinvointia kannattaa myös tietoisesti tarkastella, harrastaa työhön ja yrittäjyyteen liittymättömiäkin asioita ja aktiivisesti myös hakea apua asiantuntijoilta.

Työhyvinvointitoiminta on pk-yrityksissä jatkuvaa ja osa työpaikan jokapäiväistä toimintaa. Se koetaan tuottavaksi ja vaikuttavaksi mutta sitä haluttaisiin seurata paremmin ja myös mitata.

Kehittämisen haasteina ovat aika ja raha. Systemaattisuudella, tavoitteilla ja resurssien keskittämisellä tärkeimpiin kehitettäviin asioihin toimintaan saadaan lisää tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Haastattelumateriaalista tehdään julkaisu kaikkien käyttöön. Sitä käytetään muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön alaisille organisaatioille tarjottavan yritysten työhyvinvoinnin sähköisen arviointityökalun tekemiseen.
Vinkkejä ja työkaluja työpaikkojen arkeen työhyvinvoinnin kehittämiseksi löytyy myös kansallista työhyvinvointia edistäviltä sivuilta www.tyohyvinvointifoorumi.fi.

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Työterveyslaitoksella.