Poliisin on oltava hyvässä kunnossa.
– Laki poliisin hallinnosta velvoittaa pitämään yllä työtehtävien edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa, jotta selviytyy eri olosuhteissa yli- tai alikuormittumatta tai väsymättä liikaa, ylikomisario, Oulun valvonta- ja hälytysyksikön johtaja Jyrki Kivirinta selvittää.
Kuntoliikuntamääräys kertoo, paljonko työaikaa voi käyttää kuntoliikuntaan.
– Tällä hetkellä se on kaksi tuntia viikossa, mikäli työtehtävät sen sallivat. Mahdollisuus pystytään järjestämään hyvin vaihtelevasti, esimerkiksi loma-aikoina on vaikeampaa.
Hälytysvalmiudessa ja lähellä kotipesäänsä poliisi on silloinkin.
Suurin osa liikkumisesta ja näiltä osin työkunnon ylläpidosta hoidetaan vapaa-ajalla. Omia poliisien harrastusporukoita on esimerkiksi salibandyssä, kaukalopallossa, lentopallossa, kamppailulajeissa, maastopyöräilyssä ja cross fitissä.
– Suomen Poliisiurheiluliiton järjestämiä kisojakin on, mutta niiden rooli ei ole niin iso kuin aiemmin. Kilpaileminen tapahtuu vapaa-ajalla ja omin kustannuksin, eikä niihin enää mennä poliisiautolla.
Testit säännöllisesti
Poliisien fyysistä kuntoa testataan kahden tai kolmen vuoden välein: kolmen, jos testit läpäisee hyvällä tai erinomaisella tuloksella, muuten kahden.
Jos kunto on alle ohjearvojen, saa poliisi kunto-ohjelman ja puoli vuotta aikaa harjoitella ennen uusintaa.
– Reputusprosentti on pieni. Suunnilleen puolet käy testeissä kahden ja toinen puoli kolmen vuoden välein, Kivirinta arvioi.
Tehtävissä, joissa fyysiset ja taitovaatimukset ovat kovemmat, testaaminen on vuosittaista.
– Esimerkiksi koiraohjaajalta vaaditaan parempaa kestävyyttä, juoksukuntoa ja kykyä liikkua vaikeissa maastoissa. Moottoripyöräpoliisin täytyy pystyä työntämään pyöräänsä soramonttuolosuhteissa.
Henkistä hyvinvointia
Poliisin työ on luonteeltaan yllätyksellistä. Vaikka se ei ole jatkuvasti fyysisesti kuormittavaa, tulee rasitushuippuja säännöllisesti esimerkiksi silloin, kun pitää juosta karkurin perään tai tulee fyysisen voimankäytön tilanne.
– Keskimäärin viikoittain ja joskus nämä tilanteet kasaantuvat, Jyrki Kivirinta kertoo.
Siksi tikissä on oltava jatkuvasti. Fyysinen hyvinvointi heijastelee myös henkiselle puolelle.
– Henkinenkin hyvinvointi lähtee hyvästä fyysisestä kunnosta. Lisäksi se auttaa kestämään vuorotyön rasituksia ja myöhentää eläkkeelle jäämistä. Hyvässä kunnossa oleva poliisi jaksaa olla kenttäkelpoinen pitempään.
Liikunta toimii monella poliisilla vastapainona ja varaventtiilinä työn henkiselle rasitukselle.
– Kriittisten tilanteiden purkukeskusteluissa moni kertoo palautuakseen käväisevänsä lenkillä tai salilla.
Jyrki Kivirinta kulkee työmatkat, kahdeksan kilometriä suuntaansa, polkupyörällä läpi vuoden. Lisäksi hän maastopyöräilee ja käy satunnaisesti uimassa ja kuntosalilla. Seuraava testi on edessä syksyllä.
TESTIT JA VAATIMUKSET
Kestävyys ja maksimaalinen hapenottokyky: polkupyöräergometritesti tai Cooperin juoksutesti. Kestävyyskunnon raja-arvo maksimaaliselle hapenottokyvylle on 9 MET, joka vastaa Cooperin testissä tulosta 1 915 metriä.
Lihaskunto ja liikkuvuus: puristusvoimatesti, pystypunnerrus, istumaan nousu, selän sivutaivutus, toistokyykistys. Raja-arvo istumaan nousussa 30 sekunnissa on miehillä 18 ja naisilla 13 kertaa; toistokyykistyksessä 30 sekunnissa 22 ja 19 kertaa; pystypunnerruksessa (miehillä 10 kg ja naisilla 5 kg käsipainot) minimissään 19 ja 22 kertaa.
Kehonkoostumus: painoindeksi + vyötärön ympärys tai muu luotettava menetelmä.
Poliisiammattikorkeakouluun hakevien kuntokoe löytyy osoitteesta https://www.polamk.fi/amk/haku_ja_valinta/valintakoe/kuntokoe.
