Hyvää Suo­mes­ta

Kuluttajat ovat yhä useammin kiinnostuneita raaka-aineiden alkuperästä myös ravintolassa syödessään.

Kuluttajat ovat yhä useammin kiinnostuneita raaka-aineiden alkuperästä myös ravintolassa syödessään. Juuri valmistuneen Leena Honkaniemen pro gradu -tutkimuksen mukaan monet kokevat kuitenkin kiusalliseksi kysyä annosten raaka-aineiden kotimaisuudesta tarjoilijalta.

Hyvää Suomesta -ravintolatunnus voisi olla helppo tapa kertoa ravintoloiden asiakkaille raaka-aineiden alkuperästä. Tutkimuksen mukaan tunnus sopiikin parhaiten ravintolaan, joka jo valmiiksi käyttää kotimaisia raaka-aineita.

Tutkimukseen osallistuneet ravintolat pitävät Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen sääntöjä tarpeellisina. Säännöt antavat uskottavuutta koko konseptille.

Tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien mielestä tunnus sopisikin erinomaisesti esimerkiksi perheravintoloihin, joihin usein viedään lapsia syömään.

Hyvää Suomesta -ravintolatunnukset ja -ateriatunnukset tulivat käyttöön vuoden 2002 alussa. Niiden avulla ammattikeittiöt voivat osoittaa aterioissa käyttämiensä raaka-aineiden alkuperän. Hyvää Suomesta -ravintolatunnus kattaa ravintolan kaikki ateriat ja Hyvää Suomesta -ateriatunnus vain ruokalistassa tunnuksella merkityt annokset.

Annoksissa käytetty liha, maito ja munat ja niistä valmistetut tuotteet ovat sataprosenttisesti suomalaisia. Muita Suomessa tuotettavia raaka-aineita käytetään aina, kun niitä on hyvälaatuisina saatavina.

Vuonna 2006 Hyvää Suomesta -tunnus oli käytössä 36 paikassa, yhteensä 65 eri toimipisteessä.

Ilmoita asiavirheestä