Hyvä sutkaus syntyy yl­lät­tä­väs­tä sat­tu­mas­ta

Miksi joku iskulause tai -sana jää elämään mutta useimmat eivät? Hyvin usein iskevät ilmaukset rikkovat perinteisiä käsityksiä mutta toisaalta ovat vanhastaan tuttuja. Yllättävyys on avainsana.

Miksi joku iskulause tai -sana jää elämään mutta useimmat eivät? Hyvin usein iskevät ilmaukset rikkovat perinteisiä käsityksiä mutta toisaalta ovat vanhastaan tuttuja. Yllättävyys on avainsana.

"Tämä "saatanan tunarit" oli hyvin ei-presidentillistä puhetta. Samantapaisia ovat Lippos-esimerkit. Esko Ahon "Siperia opettaa" jäi samasta syystä kestokäyttöön, vaikka se olikin vähemmän onnistunut, koska Siperialla on suomalaisille huono kaiku", pohtii akatemiatutkija Matti Hyvärinen Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitokselta.

Populistisen politiikan puheiden viehätys on myös siinä, että se tulee täysin toisesta rekisteristä.

"Siksi Veikko Vennamon vääntelyjä oli ihastuttava lukea jälkikäteen", Hyvärinen kehuu.

Toinen selittävä tekijä on uuden nimeämisen viehätys.

"Esimerkiksi Kalevi Sorsan infokratia perustui ilmiöön, jossa tiedotusvälineet ja poliitikot kisailivat kontrollista. Sorsa nimesi toisen osapuolen uudella termillä, ja se löi läpi. Lisäksi se oli klassikkojohdannainen, kun siinä oli se -kratia", hän arvioi.

Parhaat sutkaukset tuntuvat tulevan suurimpien puolueiden kokeneen osaston politiikoilta. Esimerkiksi vihreistä ei ole tullut spontaanisti ihmisten mieliin jääneitä sanontoja, vailla puolue on oikein yrittänyt lanseerata maailmalle joitakin iskulauseita.

"Vihreissä on paljon nuoria hyvin koulutettuja ihmisiä, ja heidät on koulutettu tietyn tyyppiseen kieleen. Ehkä heiltä puuttuu kyky luoda riittävän populistisia vetoja", Hyvärinen toteaa.

Hyvän sutkauksen syntyminen on hyvin usein tilanteen tuoma ja sattuman tulos. Pääministeri Harri Holkeri (kok.) tuskin tarkoitti kahvinjuontikommenttinsa pääsevän maailmalle, mutta niin vain kävi.

Presidenteistä Urho Kekkosen terävä kielipää tuotti runsaasti iskeviä hokemia, ja Mauno Koivistoltakin syntyi joitakin. Heihin verrattuna Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen olivat vaisumpia.

Tohtori Juhani Suomi sanoo, että Kekkonen keskittyi teräviin kielellisiin ilmauksiin. Suuri osa kuuluisaksi tulleista sanoista ja sanonnoista tulivat hänen Pekka Peitsi -tai Liimatainen-nimimerkeillä kirjoittamista pakinoistaan. Hän käytti paljon hyväkseen Kainuun murretta.

Sellaiset lauseet kuin "onko maallamme malttia vaurastua", "niin on jos siltä näyttää" tai "löysin rantein" ovat hänen teostensa nimiä.