Yritykseni harjoittaa myös arvonlisäverotonta
toimintaa, miten se vaikuttaa kulujen arvonlisäverokäsittelyyn?
Yrityksellä on oikeus vähentää verollista liiketoimintaansa varten tekemiin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero. Arvonlisäverottomaan toimintaan kohdistuvat hankinnat ovat vastaavasti vähennyskelvottomia. Osa yrityksen kustannuksista voivat kuitenkin olla sellaisia, etteivät ne ole kohdistettavissa suoraan mihinkään yhtiön tiettyyn liiketoimintaan. Tällaiset kustannukset ovat nk. yleiskustannuksia, jotka ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin yhtiön toiminta on arvonlisäverollista.
Mikäli osto liittyy sekä verolliseen että verottomaan toimintaan, yleiskulujen arvonlisävero tulee jakaa verollisen ja verottoman liiketoiminnan suhteessa. Jako eli ns. jakoavain voidaan tehdä joko liikevaihdon, henkilömäärän, neliöiden, henkilötyötuntien tai jonkun muun tekijän perusteella.
Verottaja ei määrittele tarkemmin sitä, miten vähennys tulee laskea ja verottaja painottaakin omassa ohjeessaan sitä, yhtiön
pitää itse selvittää jakomalli, jossa kulut kohdistuvat oikein. Lisäksi on hyvä muistaa se, että kulujen ja toiminnan luonteesta riippuen yhtiöllä voi olla useampia niin sanottuja jakoavaimia käytössään.
Riski siitä, että Verohallinto ei myöhemmin hyväksy verovelvollisen valitsemaa mallia jää verovelvolliselle. Tämä voi aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta yhtiöiden arvonlisäverolaskentaan, mutta toisaalta valitsemalla jakomallin järkevästi yritys voi säästää suuriakin summia rahaa, kunhan kulujen jakautuminen voidaan perustella objektiivisesti.