60 vuotta täyttävä Raija Oranen ei jarrua paina. Tuotteliaalta kirjailijalta ilmestyy elokuussa "suunnilleen seitsemäskymmenes teos", kun päivänvalon näkee Fanny, 1800-luvulle ja 1900-luvun alkuun sijoittuva kertomus kuuluisasta Sinebrychoffin suvusta.
Kainuulaislähtöiselle Oraselle kirjoittaminen on intohimo ja ahkerointi suoraa sukuperintöä Hyrynsalmelta.
"Muistutan monessa isäni äitiä Alinaa. Meillä on samanlainen temperamentti. Hänkin oli hyvin äkeä ja nopea, toimijatyyppi."
"Lisäksi hän oli aivan loistava dramaatikko. Kun kuusivuotiaana makasin keuhkotaudin kourissa sängyssä, Alina-mummo kertoi minulle tarinoita. Olen perinyt ja oppinut siltä ajalta draaman tajuamisesta paljon", Oranen sanoo.
Orasen kirjoissa ei tunteita pihdata.
"Romaanini ovat voimakkaasti draamallisia, ja sitä ei eräissä akateemisissa piireissä tunnuta suuremmin arvostettavan. Mutta käytännössä kaikki suuret teokset ovat draamaromaaneja."
"Tolstoin Sotaa ja rauhaa lukiessaan aika moni hyppää mielellään kirjan historiallis-filosofisten kohtien yli ja palaa siihen, missä draama jatkuu."
Oraseen lyötiin niin sanotun viihdekirjailijan polttomerkki heti uran alkuaikoina. Leima ei hevin liukene, vaikka kirjojen teema vaihtelee jatkuvasti.
Sanavalmis Oranen on julkisuudesta hyvin tuttu, mutta kirjailijana hän olisi juhlinut myyntilistoilla varmemmin, jos olisi rajannut aihevalintojaan.
"Jotkut tekevät vuoden välein tietyn, samanlaisen kirjan ja tavoittavat sillä laajemman lukijakunnan. Minun kirjojani voi lukea useammalla tavalla, kun kirjoitan erilaisista aiheista."
Nuorena 1970-luvun alussa poliittisen taistolaisherätyksen kokenut Oranen jätti kommunistiliikkeen taakseen nopeasti. Yhteiskunnallinen suuntautuneisuus näkyy hänen kirjoistaan kuitenkin yhä.
Oranen on julkaissut lukuisia romaanisarjoja. Tekeillä on kirja, joka on omistettu 1990-luvun talouskriisin kurjistamille asuntovelallisille.
"Kun pankit ryöstivät Suomen kansan, se oli totaalinen toimenpide. Meneteltiin toisin kuin Norjassa ja Tanskassa, jossa valtio tuki velallisia. Meillä tuki suunnattiin luottotappioitaan paikkailleille pankeille, jotka ajoivat velalliset umpikujaan."
Television nykyinen tila ei ilahduta. "Tv:ssä on paljon kanavia ja tekniikkaa, mutta ohjelmat ovat hirveitä. Siinä näkyy uskomaton saalistus ja inhimillisyyden halveksiminen, kun tuutti täytetään roskalla."