Rakentaminen: Oulun kes­kus­taan nousee lä­hi­vuo­si­na uusia, aiempaa kor­keam­pia ker­ros­ta­lo­ja Hal­li­tus­ka­dul­le ja Hei­nä­pää­hän

Kevään ylioppilastulokset: Katso listoja Oulun ja muun Poh­jois-Poh­jan­maan uusista yli­op­pi­lais­ta

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Tilaajille

Hyl­kei­tä hui­jat­tiin hyl­kei­den omilla eleillä Pe­rä­me­ren jää­lau­toil­la

Ruotsin viimeinen katolinen piispa sekä lukenut ja oppinut Olaus Magnus kuvasi elämää pohjoisessa 500 vuotta sitten. Hylkeenrasvan syönti närästi katolisia.

Yksityiskohtia 1539 Olaus Magnuksen painattamasta Carta marinasta, ensimmäisestä Pohjolan kartasta. Perämeren pohjukkaa hallitsee hylkeenpyynti. Lohi ja kalansäilöntä tunnettiin myös. Kirkot on piirretty Tornioon, Kemiin sekä Saloisiin. Oulun (Vla) kohdalle on piirretty kirkkoa muistuttava rakennus, mutta sillä ei ole vielä kirkontornia. Samoin Iissä (Ighia) on rakennus.
Yksityiskohtia 1539 Olaus Magnuksen painattamasta Carta marinasta, ensimmäisestä Pohjolan kartasta. Perämeren pohjukkaa hallitsee hylkeenpyynti. Lohi ja kalansäilöntä tunnettiin myös. Kirkot on piirretty Tornioon, Kemiin sekä Saloisiin. Oulun (Vla) kohdalle on piirretty kirkkoa muistuttava rakennus, mutta sillä ei ole vielä kirkontornia. Samoin Iissä (Ighia) on rakennus.

Perämeren hylkeenpyytäjät tekeytyivät hylkeiksi harhauttaakseen pyydettävää eläintä. Pyytäjät pukeutuivat hylkeennahasta valmistamiinsa mustiin kokovartalopukuihin, lähestyivät hylkeitä kyykyssä jäällä pitkävartinen rautaväkänen aseenaan ja matkivat hylkeiden ulvontaa.

Ruotsalainen oppinut kirkonmies Olaus Magnus kuvaa yksityiskohtaisesti hylkeenpyyntiä 500 vuotta sitten kirjassaan Pohjoisten kansojen historia (1555).