Hy­gie­nia-to­dis­tuk­sia han­kit­tu ah­ke­ras­ti

KalevaOulu Pakkaamattomien elintarvikkeiden kanssa työssään tekemisissä olevat ovat otta


Oulu
Pakkaamattomien elintarvikkeiden kanssa työssään tekemisissä olevat ovat ottaneet tosissaan vuonna 2001 säädetyn hygieniaosaamisasetuksen, joka edellyttää erityisen hygieniatestin suorittamista.

Ennen vuotta 2002 työsuhteensa aloittaneilla olisi aikaa vuoden 2004 loppuun asti hankkia todistus. Lokakuun loppuun mennessä runsaat 20 000 ihmistä oli jo suorittanut hygieniaosaamistestin. Kaiken kaikkiaan Suomessa on laskettu olen noin 60 000 työntekijää, joiden kuuluu hygieniatesti suorittaa.

Myös Oulun seudulla testeissä on käyty ahkerasti, mutta läänikohtaisia tietoja testitodistusten hankkimisesta ei vielä ole.

Testivauhti vain kiihtyi marraskuulle, jolloin Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksella (EELA) syntyi jo ruuhkaa todistusten kirjoittamisesta.

Tänä vuonna työsuhteensa aloittaneilla pitää olla hyväksytysti suoritettu testitodistus jo ensi vuoden alusta.

"Jos on vuonna 1995 tai sen jälkeen suorittanut tutkinnon alan oppilaitoksessa, hygieniaosaamistodistuksen saa näyttämällä tutkintotodistusta testaajalle. Heidän opintoihinsa on kuulunut yhden opintoviikon mikrobiologian kurssi", kertoo kouluttaja Marjatta Mäki OAMK:sta.



Ruokamyrkytykset lisääntyneet


Hygieniaosaamistestaukseen lähdettiin asetuksen voimin siksi, että ruokamyrkytykset ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet.

"Syynä ovat uudet ruuanlaittotekniikat ja ruoka-aineet, joiden käsittelyyn ei meillä ole vanhoja tottumuksia", kertoo Mäki.

Mäki on yksi lähes 700:sta EELA:n hyväksymästä testaajasta, jotka ovat mikrobiologeja, alan kouluttajia ja esimerkiksi keittiöiden päälliköitä.

Nykyään ongelmia aiheuttavista ruoka-aineista Mäki mainitsee simpukat, osterit ja pavut. Simpukat ja osterit pilaantuvat herkästi, pavut aiheuttavat vatsavaivoja, jos niitä ei lioteta tai keitetä riittävästi.

Uusien laitteiden ansiosta ruokia pystytään valmistamaan etukäteen. Ruokamyrkytysten riskit kasvavat, jos ruoka jäähdytetään ja/tai lämmitetään hitaasti.

"Pääsääntö on, että ruoka pitäisi jäähdyttää ja kuumentaa nopeasti. Ja että kylmän ruuan pitää olla kylmää ja kuuman kuumaa", Mäki neuvoo.

Kylmä tarkoittaa jääkaappikylmyyttä eli alle +8 Celsiusastetta ja kuuma yli +60 Celsiusastetta. Säädösten mukaan ruuat saavat olla esillä korkeintaan kaksi tuntia.

Helpoiten ongelmia aiheuttavat eläinperäiset tuotteet, kuten maito, kala, liha, lintu ja muna. Eläintuotteiden mikrobit kun ovat sellaisia, että ne alkavat helposti viihtyä myös ihmisessä.



Ruuankäsittelijän ajokortti


Hygieniatestin maksaa työnantaja. Monilla työpaikoilla testaajalta on ostettu myös päivän koulutus ennen testiä.

Testattavilta vaaditaan tietämystä mikrobiologian perusteista, ruokamyrkytyksistä, hygienisista työtavoista, henkilökohtaisesta hygieniasta, puhtaanapidosta, omavalvonnasta ja alan lainsäädönnöstä.

"Testissä on 40 väittämää, josta vähintään 34 pitää olla oikein. Testin ovat läpäisseet ensimmäisellä kerralla noin 85-90 prosenttia testiin tulleista", Marjatta Mäki kertoo.

Testikysymykset tulevat
EELA:lta.

Ilmoita asiavirheestä