Mainos

HYB­RI­DI-IH­MI­NEN tar­vit­see mah­dol­li­suuk­sia

Työntekeminen on murroksessa. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat maailmaa peruuttamattomasti. Monet nykyisin tuntemamme ammatit häviävät kuin videovuokraamot katukuvasta ja uusia ammatteja ja yrityksiä syntyy tilalle.

Työntekeminen on murroksessa. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat maailmaa peruuttamattomasti. Monet nykyisin tuntemamme ammatit häviävät kuin videovuokraamot katukuvasta ja uusia ammatteja ja yrityksiä syntyy tilalle. Tänä päivänä jo erilaisten ammattien kirjo häkellyttää. Mitä tekevät työkseen technical integration specialist, full-stack developer tai cloud test automation engineer? Ennen oli niin yksinkertaista, itse olin lakimies, eikä kukaan edes ihmetellyt, miksi sana mies on minun tittelissäni.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, PPY
Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, PPY

Uusien ammattien lisäksi on jo nyt nähtävissä, että työn tekemisen tavat ovat muuttumassa. Vaikkakin perinteinen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on edelleen vahvassa asemassa, niin tavat ansaita elantonsa eivät ole enää niin yksiselitteistä. Ihmisten urakehitys näyttää mielenkiintoiselta. Ollaan hetki yrittäjiä, sitten siirrytään palkkatyöhön ja taas yrittäjäksi. Toisaalta moni palkansaaja on perustanut toiminimen ja tekee yhtäaikaa töitä sivutoimisesti yrittäjänä. Yrittäjiä ovat julkisen sektorin asiantuntijat siinä kuin eläkeläisetkin. Uusin trendikäs tapa kokeilla siipiään yrittäjänä, on tehdä töitä laskutusyritysten kautta ns. kevytyrittäjänä. Lopputulemana yhä laajeneva joukko ihmisiä toimii samanaikaisesti yrittäjinä, palkansaajina ja pätkätyöttöminä. Olemme hybridejä. Työntekemisen tavat valitaan elämäntilanteen, mielekkyyden ja tehokkuuden näkökulmasta. Merkityksellistä ihmiselle on lopulta vain työ. Irrelevanttia on tekemiseen käytetty aika tai työn tekemisen paikka, puhumattakaan miten tehdystä työstä saadaan korvaus. Käytännössä jo on törmätty moneen byrokraattiseen esteeseen, jotka haittaavat ihmisen mahdollisuuksia tehdä työtä haluamallaan tavalla.

Onkin iso kysymys, miten sosiaaliturva- ja työlainsäädäntö ja yrityslainsäädäntö saadaan tukemaan meitä hybridi-ihmisiä? Yksinyrittäjien ja ns. kevytyrittäjien määrä kasvaa tasaista tahtia. Yrittäjyys tulee todennäköisesti vain lisääntymään keinona saada toimeentulo. On yksinkertaisesti kaikkien etu, että yrittäjyyden toimintaedellytykset ovat kunnossa. Keskustelussa pääotsikko pitäisi olla työntekeminen ja sen mahdollistaminen sujuvasti eri tavoin, kuin vastakkainasettelu yrittäjyyden ja työntekijöiden välillä. Toivoa sopii, että tuleva vaalivuosi hyödynnetään keskusteluun työn ja työmarkkinoiden joustavuudesta, sosiaaliturvan tasa-arvoisuudesta. Kannustinloukut ja työllisyyden edistämistä estävät rakenteet on saatava alas. Kilpailemme globaalisti osaavasta työvoimasta. Meidän on pienenä kansana ymmärrettävä, että olemme samalla puolella ja tuottavuuden lisääminen edellyttää myös lainsäätäjältä ymmärrystä muokata työmarkkinajärjestelmää sujuvaksi.

Jos lainsäädäntö laahaa jäljessä, niin miten työntekijät ja yrittäjät pysyvät kehityksen kelkassa mukana?