Suomen EU-edustuston erityisasiantuntija Alexander Stubb on varovaisen toiveikas siitä, että hallitusten välinen konferenssi (hvk) saadaan loppuun jo ennen joulua.
Alexander Stubb pitää EU:n perustuslakiehdotuksen huonona puolena yksimielisiä päätöksiä avainkysymyksissä. Kun laajentumisen jälkeen 25:n on löydettävä yksimielisyys, se tuntuu mahdottomalta.
Neuvotteluilla tuppaa aina olemaan rauhallisempi vaihe, jossa ei paljon edetä, mutta loppua kohti alkaa kaikkien neuvottelijoiden henkinen paine edistää valmistumista. Stubb alusti maanantaina Pohjois-Pohjanmaan kunnallispäivillä Oulussa.
Nopeudella ei kannata kuitenkaan leikkiä, sillä tietysti laatu on kaikkein tärkeintä, Stubb huomauttaa.
Stubb painottaa, että valheellinen EU-propaganda ei hyödytä ketään, vaan unioniin liittyvistä asioista on puhuttava ja rehellisesti. Keskustelua tulee lisätä ja esittää vaihtoehtoja siitä, miten EU:n poliittista järjestelmää voidaan parantaa. Stubb on käynyt julkista EU-keskustelua EU:n entisen oikeusasiamiehen Jakob Södermanin kanssa.
EU ei käsittele hyvinvointivaltion peruspalveluja, mitä Stubb pitää hyvänä. Ne kuuluvat kansalliseen päätöksentekoon. Kansalaiskeskustelussa paljon esiintyvään yhteiseurooppalaiseen identiteettiin hän ei usko. Identiteetti tulee aina olemaan alueellinen, kansallinen ja sitten vasta eurooppalainen.
Hänen mukaansa EU todennäköisesti kehittyy askel askeleelta yhdistelmänä hallitusten välisestä järjestelmästä, liittovaltiosta ja yhteisöllisestä mallista, jollaisia ovat nykyiset toimielimet.
EU:n lähtökohdat ovat Stubbin mukaan rauha, vakaus, vauraus ja turvallisuus. Jos ne eivät toteudu, unioni on epäonnistunut.
Eurovaaliehdokkuuden valmistelut pitkällä
Omasta mahdollisesta europarlamenttivaaliehdokkuudestaan Stubb sanoo, että tulee kaapista helmikuussa. Ennen sitä hänellä on paljon töitä hvk:ssa ja laajentumisessa, mitä mahdollinen ehdokkaaksi julistautuminen häiritsisi.
Kalevan saamien tietojen mukaan kokoomuksen puoluetoimistossa ehdokkuutta pidetään varmana, mutta Stubbin rooli ulkoministeriössä tulisi ongelmalliseksi, jos ehdokkuus julkistettaisiin. Stubb kiertää suurimmissa kasvukeskuksissa pitämässä asiantuntijapuheita, mikä kuuluu hänen työhönsä. Maakuntalehtivierailuja pidetään valmistautumisena vaalikampanjaan.
Euroopan konventissa Suomea edustanut dosentti Teija Tiilikainen sanoo, että jäsenmaiden välille on mahdotonta kuvitellakaan sotia, joten EU on täyttänyt tehtävänsä rauhan takeena. Laajentuminen poistaa viimeisetkin rautaesiripun jäänteet ja vahvistaa Euroopan taloudellista asemaa.
Tiilikaisen mukaan Suomi on pärjännyt hyvin EU:ssa ja unionia pyritään kehittämään suomalaisten haluamaan suuntaan muun muassa avoimuudessa. Kuitenkin kansalaisten silmissä EU:ssa puuhastellaan toisarvoisten asioiden kanssa byrokraattisesti, minkä käsityksen korjaaminen on tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita.
Yhteisen päätöksentekokyvyn säilyttäminen jäsenmaiden välillä on Tiilikaisen mielestä haaste, ja se herättää ristiriitoja. Hän kysyy, olisiko toimintakyvyn säilyttämiseksi vahvistettava unionin suurten vai pienten jäsenmaiden valtaa päätöksentekokoneistossa.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) mukaan alueiden kilpailukyvyn säilymiseksi Euroopan rakennerahasto-ohjelmat ovat tärkeitä. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asema on turvattava tulevaisuudessakin riittävällä rahoituksella. Vaikka laajentumisen yhteydessä tuen painopiste on siirrettävä köyhimmille alueille, bruttokansantuote ei yksin riitä määrittelemään heikoimmin kehittyviä alueita, vaan perusteluina tulee olla myös pysyvät luonnonhaitat, pitkät etäisyydet ja heikko saavutettavuus.
Kuntatalous on heikoilla, mistä hallitus saa vastattavakseen välikysymyksen. Valtionrahoituksen lisääminen kunnille ei ole mahdollista eikä kestävä ratkaisu. Manninen sanoo yhdeksi keinoksi, että kunnat tuottavat yhdessä palveluja.