Euroopan unionin jäsenmaiden äänten painotus ratkaisee, miten EU-päätös syntyy määräenemmistöllä. Seuraavassa eräitä malleja ja niiden vaikutuksia:
- Päätöksen takana 50 prosenttia jäsenmaista ja 50 prosenttia kansalaisista: Tehokas, päätökset helposti läpi. Suomi kannattaa. Saksaa lukuunottamatta muut suuret (Britannia, Italia ja Ranska) sekä Espanja ja Puola häviäjiä.
- 50/60-malli: Saksa suurin voittaja. 3 isoa maata voi estää päätöksen. Suurimmat häviäjät Espanja ja Puola. Suosii myös kaikkein pienimpiä maita. Suomelle ei merkittävä muutos. Tulevaisuuskonventin ehdotus.
- 50/66: Suosii vielä enemmän suuria sekä Espanjaa ja Puolaa. Kolme suurta tai Espanja + Puola + kaksi suurta voivat estää päätöksen. Suomelle epäedullinen.
- 55/55 ja 60/60: Saksa hyötyisi Nizzan malliin verrattuna, muut suuret sekä Espanja ja Puola häviävät. Suomen painoarvo kasvaa. Tehokkaampi kuin Nizza.
- 66/66: Suuret voivat estää päätökset helposti. Espanja ja Puola häviävät.
- Nizzan malli: Tehoton. Suosii erityisesti Espanjaa ja Puolaa. Sisältää 62 prosentin väestökynnyksen, joka on Saksan etu.
- Nizzan malli + Saksalle 2 lisä-ääntä + väestökynnys pois: Suomelle parempi kuin Nizza tai 50/60-malli. Kolme suurta ei pystyisi estämään päätöstä.
Taustaa: Nizzan sopimuksen mukainen äänten jako perustuu löyhästi maiden kokoon. Suurilla mailla 29 ääntä kullakin, Puolalla ja Espanjalla 27 jne. Suomella 7 ääntä. Mallia ei ole koskaan käytetty, Nizzan ääntenjako tulisi voimaan vasta 1.11. 2004.